*

rikukivela Kirjoituksia lähinnä erilaisista epäkohdista

Vastaus Petteri Taalaksen ja Harri Laurikan HS:n vieraskynään

Petteri Taalas ja Harri Laurikka kirjoittavat tänään Helsingin Sanomissa ilmastoneuvotteluista. Linkki: http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1448347337756

 

Pariisin sopimuksesta on tulossa selvästi aiempia ratkaisuja kattavampi.

Liitteissä I ja II mainitsemattomat valtiot (Non-Annex I party) eivät kuitenkaan ole leikkaamassa päästöjään paria poikkeusta lukuun ottamatta. Melkein kaikkien kaikki toimet ovat ehdollisia kehittyneiden maiden rahoituksen, teknologiasiirron, sopeutumisrahoituksen ja "kapasiteetin rakentamisen" suhteen.

 

Helleaallot, tulvat, kuivuus ja maastopalot ovat yleistyneet ja ne ovat aiheuttaneet selvästi aiempaa enemmän taloudellisia menetyksiä ja vaatineet useampia ihmisuhreja.

Maapallolla samaan aikaan elävien ihmisten määrä on moninkertaistunut vertailukaudesta. Kun rakennettua ympäristöä ja ihmisiä on niin paljon enemmän kuin vertailuajankohtana, totta kai hirmumyrskyt, helleaallot, tulvat, kuivuus ja maastopalot aiheuttavat enemmän menetyksiä ja ihmisuhreja. Lisäksi yhtä ihmistä kohti oleva taloudellisen menetyksen potentiaali on kasvanut moninkertaiseksi maailmantalouden kasvaessa moninkertaisesti myös yhtä henkilöä kohti laskettaessa. Kun nämä tekijät vakioidaan, ilmastomallien mukaan kai silti säiden ääri-ilmiöt aiheuttavat enemmän tuhoa. Katastrofaalinen väestöräjähdys on syytä silti pitää mielessä koko ajan.

 

Tulevaisuudessa ilmastonmuutos aiheuttaa talouskriisejä

Sellaiseksi kuin neuvotteluteksti on muodostumassa, se aiheuttaa pysyvän talouskriisin Annex II -valtioihin. Kuivuuden ynnä muiden luonnonilmiöiden aiheuttamat talouskriisit maataloustuotannon romahtamisen muodossa olivat aivan tavallisia myös ennen nykyistä ilmaston lämpenemistä.

 

Mitä tulee pakolaisuuteen Eurooppaan ja ruuan hintapiikkeihin (2008 ja 2011), pakolaisuus suurine määrineen johtuu väestöräjähdyksestä, johon YK on ollut aivan kyvytön puuttumaan. Ilmaston muuttuessa tiettyjen alueiden kantokyky laskee ja toisten nousee. Esim. Venäjän kantokyky tulee ilmaston lämmetessä nousemaan. Ruuan maailmanmarkkinahintojen hintapiikit olivat enemmän öljyn hintapiikkien ja satunnaisten tekijöiden seurannaisia kuin ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä johtuvia.

 

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on jo sinänsä myös Suomen kansallisen edun mukaista, mutta siitä olisi Suomelle myös välitöntä taloudellista etua.

Tämä viitannee siihen, jos Pariisin osapuolikokouksessa päästään sopimukseen. On selvää, että jos sopu syntyy Pariisissa tai myöhemmin UNFCCC:n puitteissa, se ei ole Suomen edun mukainen sopimus. Saavutetuista eduista ei luovuta ja UNFCCC:n päätökset tehdään konsensus-periaatteella. Esim. Singapore (2014 BKT per henkilö 78958 $, vertaa Suomi 38569 $) ei ole lähtemässä mihinkään G77-maista, ei ole suostumassa sen luokituksen muuttamiseen kehitysmaasta kehittyneeksi ja pitää itseään INDC:ssään kehitysmaana tulevinakin vuosikymmeninä. Singaporen virallinen politiikka on täysin kieltäytyä kehitysavun maksamisesta. Sillä ei ole mitään aikomusta suostua sopimukseen, jossa se joutuu rahoittajien puolelle. Suomen edun mukaista on pyrkiä eroon fossiilisista polttoaineista niiden ehtyessä ja muuten saastuttaessa ympäristöä. Suomen edun mukaista ei ole olla mukana UNFCCC-prosessissa Annex II -maana, eikä siitä todellakaan ole taloudellista etua vaan päinvastoin.

 

Jos ilmastonmuutosta aletaan hillitä nykyistä määrätietoisemmin muuallakin kuin EU:ssa, Suomen energiaintensiivinen teollisuus hyötyy kilpailuedun tasoittumisesta.

 

Tai sitten Suomi palauttaa päätösvallan takaisin itselleen ja tasoittaa tilanteen itse. EU on joka tapauksessa tulevaisuudessakin edelläkävijä suurimmilla päästöleikkauksillaan ja talouden kokoon nähden (vrt. USA, Kanada, Japani, Australia, Uusi-Seelanti) liian suurilla rahoitusosuuksillaan.

 

Suomalainen teollisuus hyötyy päästöjen rajoittamisesta myös siten, että maailmanlaajuiset ilmastotoimet lisäävät vähäpäästöisten ratkaisujen – energiansäästön, uusiutuvan energian, hiilen talteenoton, ydinvoiman ja metsityksen – kysyntää.

 

Tämä minua kummastuttaa eniten heidän kirjoituksessaan. Näillä voidaan tienata vain myymällä toisiin Annex II -valtioihin, koska teknologiasiirtoartiklat puitesopimuksessa ja Pariisin neuvottelutekstissä.

 

On arvioitu, että kahden asteen tavoitteen saavuttaminen vuoteen 2100 mennessä maksaa keskimäärin vain 0,06 prosenttia maailman valtioiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta.

 

Maksajia ovat vain Annex II -valtiot. Paljonko se on niiden BKT:stä? Ja ylivoimaisesti suurimman ja rahoituskykyisimmän (USA) voinee ottaa joukosta pois, koska Republikaanit pääsevät kaksipuoluejärjestelmän takia säännöllisesti valtaan (hallitsevat nyt Senaattia ja Edustajainhuonetta, Obaman hallinto yrittää saada Pariisista sopimuksen, josta ei tarvitsisi äänestää Kongressissa). Kuuluisa Sternin raportti arvioi kulut ensin yhteen prosenttiin, sitten pari vuotta myöhemmin kahteen prosenttiin maailman valtioiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Mihin tämä 0,06 perustuu? (jos joku tietää, kommentoi)

 

Suurimmat kiistakysymykset koskevat... köyhimpien maiden ilmastotoimien rahoittamista.

Tässä vaikuttaa olevan propagandaa. Tämän lauseen totuusarvo on negatiivinen. Se ei koske vain köyhimpien maiden, vaan melkein kaikkien ilmastotoimien rahoittamista. Esim. Suomea rikkaamman Bahrainin INDC. Esim. OECD:hen kuuluvan Chilen. Esim. sata vuotta sitten Eurooppaa rikkaamman Argentiinan INDC. Lukekaa niitä INDC:itä!

 

YK:n ilmastonmuutosta koskevassa puitesopimuksessa vuonna 1992 valtiot jaettiin tiukasti kahteen luokkaan, joilla oli erilaiset vastuut ja oikeudet. EU on pitänyt tärkeänä, että Pariisin sopimus ottaa huomioon muutokset maiden olosuhteissa eikä lukittuisi vuoteen 1992.

En näe tälle muutosta. Äkäisiä "palomuurimaita" on paljon. Pariisin sopimukseen parhaimmillaan tulee joihinkin kohtiin "(...)and parties ready to do so"

 

Annex II -valtioiden pitäisi marssia neuvotteluista ulos, irtisanoutua UNFCCC:sta ja alkaa työstää uutta, parempaa sopimusta tilalle. Siinä sopimuksessa olisi tilastoihin, tieteeseen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvat kriteerit sille, mikä on kehitysmaa ja mikä kehittynyt maa. Kaksi luokitteluryhmää olisi liian vähän. Surkeimmasta kehitysmaasta kehittyneeksi maaksi kehittymisen polulla on välivaiheita. Maat siirtyisivät luokasta toiseen automaattisesti, ilman erillisiä osapuolikokouspäätöksiä. Näinhän toimii otsonisopimus. Tämä olisi myös ilmastolle parempi.

 

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lue: http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207104-ilmastoneuvotteluissa-...

 

Tässä YK:n ilmastosopimus, jonka puitteissa neuvottelut käydään.

Tässä asiakirja, josta Pariisin osapuolikokouksessa yritetään päästä sopuun.

Tässä ilmastosopimuksen osapuolten INDC:t.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Tapani Lahnakoski

On vissiin niin suurista summista kyse, ettei porukka osaa kommentoida mitään.

Tuo Taalaksen 0,06 % ylittyy jo tänä vuonna pelkkiin tuulivoimatukiin meillä. Jos muutama maa joutuu maksamaan tämän hullutuksen koko maailman puolesta, konkurssi on varma.

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Paljon on dokumentteja INDC:n osaltakin tarjolla. Kaikki eivät ole vain luettavissa, siksi että niiden linkki ei toimi tai niistä ei ole englanninkielistä versiota. Esimerkiksi Venäjän ja Kiinan INDC olisi ollut mielenkiintoista nähdä luettavissa olevassa versiossa. Ei näitä kaikkia ole mahdollista kovin syvällisesti lukea ja tutkia, mutta edes joitakin.

Gandhi: ”Maailmalla on tarpeeksi resursseja tyydyttää ihmisen tarpeet, muttei koskaan tarpeeksi tyydyttää ihmisen ahneutta”.

Siinä on ehkä tämän ihmiskunnan oleellisin osa ja aiheuttaja nykyiselle kehitykselle myös ilmaston muutoksen osalta.

Intian julkaisemassa INDC:stä löytyy hyvin ilmaistuja ajatuksia ja totuuksia, siitä missä mennään ja miten ajatellaan, kuten: ” When we speak only of climate change, there is a perception of our desire to secure the comforts of our lifestyle. When we speak of climate justice, we demonstrate our sensitivity and resolve to secure the future of the poor from the perils of natural disasters”.

Intian kirjaamat ehdotukset, joilla se pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan ilmaston muutoksen vähentämiseen, on hyvin kattava. Siellä on huomioitu myös kansalaisten ja yksityisen sektorille toimenpiteitä, kuinka he auttavat kamppailussa ilmaston muutosta vastaan.

Intia on valtava, kehittyvä kansakunta, jolta ei myöskään puutu valtavia kynnyksiä poistaa lisääntyvän kansakunnan köyhien osuutta, puhtaan veden puutetta, mutta jos se pystyy edes kohtalaisen osan omista kirjauksistaan toteuttamaan, elinolosuhteiden ylläpitäminen myös ilmaston osalta voi sillä olla mahdollista poistaa köyhyyttä ja saada ihmisille puhdasta vettä käytettäväksi, mutta eihän tämä ole pelkästään Intialaisista kiinni.

Yksi erillinen kohta jäi Australian ”Sectors covered” kohdasta mietityttämään, että tarkoitetaanko siellä sanalla Waste, jätteitä vai haaskausta. Intia oli omalta osaltaan myös tätä käsitellyt siltä kannalta, että energian haaskausta olisi vähennettävä. Molemmilla voi olla oma vaikutuksensa myös ilmaston muutoksessa, energian haaskauksessa se on helposti ymmärrettävämpää myös siltä osin, että sitä vähentämällä saadaan säästöjä. Jätteet ovat iso ongelma kaikissa yhteiskunnissa, mutta kuinka sitä voi vähentää vieläpä sillä tavalla, että silläkin olisi ilmaston muutokseen vaikutus.

Nopeasti vilkaisin myös Botswanan INDC:n, jossa vesihuoltoon ja maatalouteen luvattiin paneutua.

Lahnakoskelle: Tämä vaatisi hyvin paljon perehtymistä, ennekuin mitään soveliasta ilmoille päästää.

Tapani Lahnakoski

"Lahnakoskelle: Tämä vaatisi hyvin paljon perehtymistä, ennekuin mitään soveliasta ilmoille päästää"

Voitko vähän selittää, mitä tuolla tarkoitit? Intia ei ainakaan tule CO2-päästöjään vähentämään kymmeniin vuosiin.

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Tarkoitin tällä sitä, että näitä kaikkia tässä blogissa esille tuotuja linkkejä pitäisi tarkastella ajan kanssa. Seuraavan ilmastosopimuksen tavoitteethan on saada toteutetuksi vuoteen 2030 mennessä ja Intiallakaan ei ole kymmeniä vuosia aikaa niitä saada toteutumaan. Tavoitteita ei saada välttämättä toteutettua ja emme tiedä lopputulosta, jota voivat tarkastella ne, jotka vielä silloin elävien kirjoissa ovat. Onhan se hyvä asia, että edes on tavoitteita ja suunnitelmia kuinka niitä pyritään toteuttamaan.
Näiden tavoitteiden toteuttamiseen tarvittavaa hintalappua en ole tarkastellut, mutta onko jossain laskettu niitä kustannuksia, jotka tulevat ilmastonmuutoksen väistämättömistä seurauksista.

Toimituksen poiminnat