*

rikukivela Kirjoituksia lähinnä erilaisista epäkohdista

Kansalaisaloite ja kansainväliset velvoitteet

Oikeusministeriön kansalaisaloitepalvelun ohjesivulla (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/ohjeet) lukee näin: Aloitteen on koskettava asiaa, joka kuuluu eduskunnan lainsäädäntövallan alaisuuteen. Kansalaisaloitteet eivät siten voi koskea kansainvälisten velvoitteiden hyväksymistä ja niiden irtisanomista.

 

Paavo Väyrynen kirjoitti eilen (http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/217398-kansalaisaloite-edu...) näin: Kansalaisaloitetta ei voi tehdä Suomen kansainvälisestä sopimusvelvoitteesta.

 

Suomen perustuslaissa lukee näin: Suomi on täysivaltainen tasavalta.

 

Ja näin: Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

 

Suomen perustuslain 94:nnen pykälän mukaan eduskunta hyväksyy ja irtisanoo valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen.

 

Kuka/mikä päättää, milloin eduskuntaa ei tarvita? Kuka/mikä siinä tapauksessa hyväksyy ja irtisanoo?

 

Kansalaisaloitelaista (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120012) en löydä mitään mainintaa kansainvälisistä velvoitteista.

 

Voiko kansalaisaloitteen tehdä lakiehdotuksesta tai ehdotuksesta lainvalmisteluun ryhtymisestä koskien kansainväliseen sopimukseen liittymistä tai kansainvälisestä sopimuksesta irtisanoutumista? Jos ei, miksi? Perustuslain ja kansalaisaloitelain mukaan pitäisi voida.

 

Otetaan esimerkki. Voiko tehdä laillisesti pätevän kansalaisaloitteen Suomen irtisanoutumisesta YK:n ilmastonmuutosta koskevasta puitesopimuksesta ja kaikista siihen liittyvistä pöytäkirjoista? Suomi on kyseisessä (ja useassa muussa) sopimuksessa myös sitä kautta, että Euroopan Unioni oikeushenkilönä on niissä osapuolena Euroopan Unionin jäsenmaiden lisäksi. Minkälainen kansalaisaloitteen tulisi olla, jotta Suomi pääsisi irti tästä sopimuksesta?

 

Suomen edun vastaista on olla osapuolena kyseisessä sopimuksessa. Singapore, Etelä-Korea, Israel, Katar ja monet muut valtiot, joista suomalaisilla ei tule sanat "kehitysmaa" ja "köyhyys" mieleen, saavat pitää ikuisen kehitysmaan statuksensa ja sen myötä tulevat edut, hyödyt ja erivapaudet. Ainoa tapa joutua toiselle puolelle on, että kyseessä oleva valtio itse pyytää listautumista "rikkaiden" valtioiden joukkoon osapuolikokouksessa ja osapuolikokous tämän jälkeen hyväksyy pyynnön.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Kommentti yli puolen vuoden jälkeen:

Paavo Väyrysen kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa torpattiin perustuslakivaliokunnassa viitaten mm. kansainvälisiin velvoitteisiin.

HE 60/2010 vp: "Merkittävimpiä aloiteoikeuden ulkopuolelle jääviä asiaryhmiä olisivat kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen ja niiden irtisanomisen hyväksyminen sekä valtion talousarvioasiat. Aloiteoikeuden piiriin kuuluisivat kuitenkin myös sellaiset lainsäädäntöasiat, joilla on vaikutuksia valtion talousarvioon."

ja

"Lainsäädäntöasioihin kohdentumisen lisäksi
aloiteoikeudelle ei myöskään asetettaisi
muita sisällöllisiä rajoituksia. Aloitteen yhdenmukaisuus
perustuslain taikka kansainvälisten
ihmisoikeuksien tai muiden Suomen
kansainvälisten velvoitteiden kanssa jäisi
eduskunnan arvioitavaksi aloitteen käsittelyssä
samalla tavoin kuin muissakin lainsäädäntöasioissa.
Perustuslain 74 §:n mukaan
eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä
on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien
lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta
sekä suhteesta kansainvälisiin
ihmisoikeussopimuksiin."

"Kansalaisaloite voisi kohdistua
myös perustuslain muuttamiseen tai valtiollisen,
neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä
koskevan lain säätämiseen perustuslain
53 §:n 1 momentin mukaisesti."

Lakien mukaan kansalaisaloite voi kohdistua lain säätämiseen, kunhan kuuluu eduskunnan lainsäädäntövallan alaisuuteen. Eduskunnan lainsäädäntövallan alaisuuteen kuuluvat mm. lakiesitykset, joilla erotaan ihmisoikeussopimuksista, ilmastosopimuksista, miinasopimuksista ja niin edelleen.

Näen ongelmana Paavo Väyrysen kansalaisaloitteessa, että siinä kansanäänestyksen (tosin vain neuvoa-antavan) jälkeen euroeron voittaessa ja se toimeenpantaessa rikottaisiin kansainvälisiä velvoitteita, koska nuo sopimukset velvoittaisivat Suomea edelleen. Kansalaisaloitteella ei voi toimia noin. Mutta kansalaisaloitteella voi tehdä aloitteen lain säätämisestä, jolla noista kansainvälisistä velvoitteista päästään irti (tai niistä järjestetään kansanäänestys). Tällaista Paavo Väyrysen kansalaisaloite ei sisällä.

Siten kuin ymmärrän tämän asian, oikeusministeriön kansalaisaloitepalvelun ohjesivulla lukeva kohta "Aloitteen on koskettava asiaa, joka kuuluu eduskunnan lainsäädäntövallan alaisuuteen. Kansalaisaloitteet eivät siten voi koskea kansainvälisten velvoitteiden hyväksymistä ja niiden irtisanomista." ON ERITTÄIN HARHAANJOHTAVA!

Miten tällaista virheellistä tietoa on joka paikassa? Lukekaa lakia!

Vai olenko väärässä? Haluan tietoa asiasta ja tiedon siitä, miten tämä asia on.

Jos kansalaisaloitetta ei voi sittenkään kerta kaikkiaan tehdä "kansainvälisestä velvoitteesta", herää vakava kysymys, miksi näin on päätetty. Ja miksi tästä päätöksestä ei löydy perusteluja.

Suomi on mukana suuressa määrässä kansainvälisiä sopimuksia, joista tulee suuri määrä velvoitteita ja vastuita. Sitten kun niitä tulkitaan vielä erittäin laajasti, ollaan kusessa. Valtioneuvoston tulonsiirtoleikkauksia ja kilpailukykysopimusehdotuksia ovat jotkut tahot syyttäneet "kansainvälisten sopimusten/velvoitteiden" vastaisiksi, näin esimerkkinä.

Toimituksen poiminnat