rikukivela Kirjoituksia lähinnä erilaisista epäkohdista

Maailman väestösopimus

Pekka Haavisto on ehdottanut presidentinvaalikampanjassaan, että Suomi ajaisi "maailman väestösopimusta".

Minä olen sellaista ajatellut jo noin kymmenen(?) vuotta. En ole saanut julkaistua ajatuksiani asiasta lukuisista syistä. Täällä Puheenvuorossa heitin kommentin 12.12.2015 muutamia hetkiä sen jälkeen, kun Laurent Fabius oli kopauttanut nuijalla COP21:ssä Pariisin neuvottelutekstin hyväksymisen merkiksi.

Otsikkotasolla tai luettelon yhtenä kohtana Haaviston ehdotus kuulostaa hyvältä. Mutta hän ei ehdotakaan muuta kuin YK-sopimusta, joka turvaisi "naisten oikeudet, koulutuksen, hyvinvoinnin ja terveyden" (MTV3 10.1.2018). "naisten ja tyttöjen oikeudet, sosiaalisen turvaverkon ja koulutuksen" (Savon Sanomat 13.1.2018).

Minun on helppo simuloida mielessäni, miten tällaisen sopimuksen neuvottelut etenisivät ja millainen sopimuksesta tulisi, jos sopimus tulisi. Siitä tulisi varallisuudensiirtosopimus, jossa ei olisi mitään sitovia velvoitteita YK:n järjestelmässä kehitysmaan tai siirtymätalouden statusta nauttiville (eli melkein kaikille maailman valtioille). Ankaria vaatimuksia sitä vastoin olisi pienelle joukolle heikkeneviä ja väestön ikääntymisestä kärsiviä valtioita. YK:n ympäristösopimuksia ja vastaavia neuvotellaan yksimielisyysperiaatteella. Kuka tahansa, joka on lukenut tai edes silmäillyt sieltä täältä UNFCCC:n, UNCCD:n ja CBD:n ja niiden liitteet ja pöytäkirjat sekä ymmärtänyt lukemansa (+ aistinut kokousten henkeä kokonaisvaltaisesti), ymmärtää, että samalla järjestelmällä järjestelmästä saadaan ulos vain tuonkaltaista ulostetta.

Suuri ongelma on, että YK-järjestelmässä ei ole mitään keinoa pakottaa valtioita olemaan "rikkaita valtioita" (kuten toimittajat kutsuvat). Singapore ja Katar (mm.) piilottelevat G77-ryhmässä ja ilmastokokouksissa äkäisessä kehitysmaaryhmässä. Singaporen politiikkana on esiintyä kehitysmaana niin kauan kuin mahdollista. Sitten kun se estetään (tällaista liikehdintää ei vieläkään havaittavissa), he eivät yksinkertaisesti liity ja vahvista (ratifioi) sopimusta, jossa olisivat teollisuusmaaosapuolena. Ja lähtevät kaikista niistä sopimuksista, joissa siirtyisivät teollisuusmaaksi. Singapore on kieltäytynyt täysin kehitysrahoituksen antamisesta, YK:n järjestöjen rahoituksesta (UNFPA, Green Climate Fund, UN CERF, WFP, UNHCR, ympäristösopimukset…), Geneven pakolaissopimuksen (1951 Convention relating to the Status of Refugees and the 1967 Protocol) osapuolena olosta, kiintiö- ja muiden pakolaisten vastaanotosta...

Mitään muuta konkreettista uutta kuin lisää kansainvälisiä velvoitteita Suomelle ja muutamalle muulle maalle Haaviston ehdottama sopimus ei toisi. Haaviston ehdottamia asioita voi edistää ja edistetään ilman tällaista sopimusta.

Minun ajatuksissani olevassa mallissa asetettaisiin YK-pakotteita niille maille, jotka ylittävät kulloisellekin vuodelle (maakohtaisesti) sallitun kokonaishedelmällisyysluvun. Syntyneiden rekisteröinti ja perustason väestötilastointi olisivat osa sopimusta. Esim. Saharan eteläpuolisesta Afrikasta ei ole tarkkoja synnytys- ja hedelmällisyyslukuja olemassa. Jotta sopimuksen velvoitteiden täyttymistä voitaisiin seurata, tarvitaan luotettavia tilastoja.

 

Jos tällainen sopimus tehtäisiin, Afrikan maat (muun muassa) tuskin sitä vahvistaisivat (ratifioisivat). Monin paikoin väestönkasvua (omassa maassa ja maailmassakin) laajalti ei nähdä edes ongelmana. Tai asiana, johon ihmisellä on lupa puuttua. Jotta ”YK-kehitysmaat” (ei mitään tekemistä kehitysmaan määritelmän kanssa) saataisiin sopimukseen, pitäisi tähänkin sopimukseen rakentaa tulonsiirtomekanismi kuihtuvista vanhoista ”teollisuusmaista” (eli ilmastosopimuksen Annex II -osapuolet) kaikille muille. Sellaiseen ei pidä ryhtyä.

 

Ilman maailman väestösopimusta YK:n turvallisuusneuvosto voisi asettaa pakotteita korkeasta kokonaishedelmällisyysluvusta piittaamattomille maille. Näihin kuuluisi ruuan vientikielto eli ruokasaarto (kauppapakote) pakotteiden kohteina olevia maita vastaan. World Food Programmea kiellettäisiin toimimasta pakotteiden kohteina olevissa maissa.

 

Jos tämäkään ei onnistu (ja vaikka onnistuisi), voitaisiin toimia EU-tasolla. EU-markkinoille pääsyä käytettäisiin neuvotteluaseena. EU:n tullietuusjärjestelmästä tiputettaisiin pois vastuuttoman väestöpolitiikan maat. Porkkanana voitaisiin käyttää Afrikalle maataloustuotteiden vapaata/vapaampaa pääsyä EU:n sisämarkkinoille erityisen hyvin edistyville maille. Tällä olisi paljon vastustusta EU:ssa, mutta tämän vastustajille asia pitää perustella huolellisesti asia-argumentein. Täysin vapaa maataloustuotteiden pääsy EU:n sisämarkkinoille voitaisiin myöntää vain maille, joilla kokonaishedelmällisyysluku on alle uusiutumistason.

 

Ruokasaarto ja avustuskielto olisivat julmia keinoja ja herättävät paljon vastustusta, mutta haastan näiden keinojen vastustajat osallistumaan keskusteluun, mitä maailman väestökysymykselle pitäisi tehdä (vai pitäisikö tehdä mitään). Ja mikä on minkäkin vaihtoehdon seuraamisen lopputulos.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (24 kommenttia)

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Jostakin syystä kappaleväleille kävi noin tekstinkäsittelyohjelmasta tänne liitettäessä. Pahoittelen.

Käyttäjän AnneliJalkanen kuva
Anneli Jalkanen

Ehdotuksessasi on oikeita elementtejä ratkaisua kohti. Ruoka-avun evääminen kuulostaa äkkiseltään aika raskaalta toimelta. Kaupan rajoitteilla on sivuvaikutuksena se että ko. maan köyhyyden poistaminen viivästyy, ja sehän on loppuviimeksi ainoa pysyvä keino, jolla syntyvyyden saa laskuun. Kepittämällä kyllä varmasti väestökysymys saisi ansaitsemansa suuren huomion. No tämä nyt oli tällainen toisaalta ja toisaalta -kommentti.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

En ymmärrä, miksi tämä kommentti tarvitsi hyväksyntäni ennen ilmestymistään. En ole laittanut mitään kommenttien ennakkotarkastusta päälle.

Mikä on mielestäsi tällaisen köyhyyden poistamisen raja, jonka ylittäminen on mielestäsi "ainoa pysyvä keino"? (esim. BKT asukasta kohti ostovoimayhdenvertaisilla US dollareilla)

Otetaan esimerkki 1

Jamaika. BKT asukasta kohti ei ole juuri kasvanut sitten Jamaikan itsenäistymisen. Kokonaishedelmällisyysluku oli 5,64 vuosina 1960-1965 YK:n tilastojen mukaan. Itsenäistyessä. 1965-1970 hieman vielä nousi. 2010-2015 se oli 2,08. Ilman taloudellista kehitystä saavutettu tämä. BKT reilut 8000 dollaria vuodessa eli huomattavasti enemmän kuin tilastojen mukaan suurimmassa osassa Saharan eteläpuolista Afrikkaa.

Esimerkki 2 (täydennän ehkä myöhemmin, nyt ei ole aikaa)

On paikkoja, joissa ökykulutuksesta ja -elintasosta huolimatta kokonaishedelmällisyysluku pysyy kestämättömän korkealla. Halutaan kestämätön määrä lapsia.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Näinpä. On käynyt niin, että ruoka-avun kieltämiseltä jollekin alueelle vie tehon se, että hyvin sikiävät avun tarvitsijat pakkaavat ruuan ja muun hyvän lähteille. Näinhän se on aina ollut ja joka puolella.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Kyllä on nälkään kuollut ihmisiä ihan viime vuosikymmeninäkin (ja varsinkin aiemmin), pieni osa yleensä vain pääsee pakoon. Jos Saudi-Arabia ei päästäisi mitään avustuksia Jemeniin vaan pitäisi satamat niiltä täysin kiinni, miten logistisesti kuvailemasi tapahtuisi? Nälkäkuolemista varoiteltiin yleisesti ja uskottavasti. Tai jos Egyptiin YK-pakotteiden takia kiellettäisiin viljatoimitukset (Egyptissä väestöongelma sentään myönnetään ja toimenpiteitä yritetään)?

Nythän tilanne on niin sairas, että Suomenkin veronmaksajat lähettivät Somaliaan sotalaivan, jotta lähinnä germaanisia kieliä puhuvien veronmaksajien maksamat ja sotilaallisesti turvaamat ruoka-avustukset pääsevät perille merirosvoista huolimatta.

Kyllä tehoa jää jäljelle. Salakuljetus olisi suurempi ongelma. Kaikki tämä olettaen, että naapurimaat edes olisivat pakotteissa mukana (ks. blogikirjoitus).

Käyttäjän elina kuva
Elina Moustgaard

Riku, otit esille somalimerirosvot. Ja leipäteksitissäsi EU:n vastahankaisuuden afrikkalaisten tuotteiden pääsylle markkina-alueelleen.

Kysymys kuuluu, kuinka on mahdollista, että EU-maiden kalastusalukset ryöstökalastavat Somalian edustalla vieden kalastajilta toimeentulon, jolloin nämä henkensä pitimiksi joutuvat merirosvoilemaan?

Tämä oli vain yksi esimerkkitapaus EU:n toiminnasta, mutta onko sinulla tiedossa, olisiko jokin järjestö tms listannut kuinka paljon vastaavaa ryöstötoimintaa Afrikan eri osissa harjoitetaan, etenkin korkean syntyvyyden alueilla, "rikkaiden" maiden toimesta?

Onko YK:lla mitään mahdollisuuksia/motivaatiota häätää sellainen ulkomainen liiketoiminta maakohtaisesti lainsäädäntätoimin, sellainen joka köyhdyttää paikallisväestöä ja lisää syntyvyyttä? Vai onko se myytti, että korkea elintaso korreloi matalan syntyvyyden kanssa, kuten Jamaikan esimerkillä osoitit? Tiedätkö mitkä muut tekijät olisivat vaikuttaneet Jamakan syntyvyyden puolittumiseen talouskasvun pysyessä samana?

Sinun kirjoituksesi on kerrassaan helmi ja järkevää, mutta rajua pohdintaa. Palaan asiaan kun olen pureskellut kunnolla ruoka-apupakotteita ja väistämättömiä? kuolemia.

Väestönkasvu kasvu tuntuu jääneen kokonaan pois Suomen Vihreiden agendalta, kenties he uskovat, että heidän valitsemansa maahanmuuttopolitiikka, joka perustuu väestönsiirtoon köyhästä etelästä rikkaaseen pohjoiseen vähentää siirtolaisten syntyvyyttä. Kestävähän tämä ratkaisu ei ole, vaan poliittinen ja arkkitehdit nykyisenlaiselle kansainvaellukselle Eurooppaan istuvat EU:n komissariaatin kabineteissa.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #22

Miksi somalialaiset merirosvot eivät voineet jättää ruoka-apukuljetuksia rauhaan? Suomenkin osallistumista sotilasoperaatioon julkisuudessa perusteltiin sillä, että ruoka-apu on saatava perille. Perille saatua ruoka-apua väärinkäytetään (myydään torilla) ja ryöstetään ja rahoitetaan sillä sotajoukkojen toimintaa. Suomi on valmis sotimaan mahdollistaakseen Somalian väestöräjähdyksen jatkumisen. Somaleja oli kaksi miljoonaa toisen maailmansodan jälkeen.

Vastahakoisuus koskee vain maataloustuotteita. Teollisuustuotteet pääsevät ilman tullimaksuja tänne, mutta vastavuoroisuutta ei ole.

"EU-maiden kalastusalukset ryöstökalastavat Somalian edustalla vieden kalastajilta toimeentulon"

Mistä olet lukenut/saanut tietää?

EU:n ATALANTA-operaation ensimmäinen tehtävä on suojata WFP:n kuljetukset, toinen "estää ja häiritä" merirosvousta, kolmas valvoa, seurata ja tarkkailla kalastusaktiviteettia Somalian rannikolla. Käytännössä siis EU:n veronmaksajat maksavat ja sotilaallisesti yrittävät turvata, että Somalian vesillä somaleilla olisi parempi mahdollisuus saada kalaa.

YLE:ltä tuli jokin dokumentti (jota en nyt löydä) muun muassa Somalian merirosvoista. Näitkö? Ei mairitellut somaleita.

https://www.cbsnews.com/news/somalia-piracy-blamed...

Ulkomaiset kalastajat ovat aivan muualta kuin EU-maista. "...have blamed Yemeni, Chinese, Indian, Iranian and Djibouti-flagged fishing boats and trawlers"

Ryöstelyä ja varastelua ei muuten edes oikeuta se, että muuten kuolisi nälkään (mikä ei edes Somalian merirosvojen tapauksessa pidä paikkaansa).

Minkälaisesta "ryöstötoiminnasta" puhut? Ainakin EU:n veronmaksajilta ryöstetään joka vuosi. Afrikkalaiset ryöstävät toisiltaan. EU haittaa talouselämäänsä ja helpottaa Kiinan ynnä muiden raaka-aineiden hankintaa: http://ec.europa.eu/trade/policy/in-focus/conflict...

Ryöstänkö minä Paavoa, jos ostan häneltä ylihintaisen mukin kovan markkinoinnin jälkeen? Mukin, joka rahoittaa (sota)kampanjaa.

Kiina hamuaa Afrikasta raaka-aineita ja tuoo paikalle kiinalaiset työntekijät. Jos jokin Kiinan projekti haittaa paikallisten asukkaiden elämää, se on maan oman johdon vika.

Markkinatalouden mukainen yritystoiminta ei kyllä tuppaa köyhdyttämään. Esim. Haitissa ehkä noin kaksi kolmasosaa työvoimasta ei ole virallisissa töissä, mutta osaavasta työvoimasta on valtava pula. Minkäs teet, jos paikallisista ei ole töihin? Eivät juuri hyödy investoinneista, mutta kyllä ne aina jotain hyvinvointia luovat.

Köyhyys itsessään ei lisää väestönkasvua (vaan vähentää sitä) ja syntyvyyttä, kuten väität. Afrikan väestönkasvu ja ihan kokonaishedelmällisyyslukukin (eli naisten lapsiluku) nousivat, kun eurooppalainen hyväntekijä paransi siellä elintasoa. Lapsikuolleisuus romahti. Esim. Suomen syntyvyys romahti nälkävuosina.

Matala syntyvyys on niissä maissa, joissa on korkea ÄO. Korkein ÄO ja matalin syntyvyys: Singapore, Taivan, Makao, Hongkong, Japani, Korea. Korkein syntyvyys on niissä maissa, joissa on matalin ÄO: "musta" Afrikka. (Siis kokonaishedelmällisyysluku korreloi ÄO:n kanssa, niin maiden välillä kuin sisällä)

Matala syntyvyys, köyhä mutta älykäs väestö: Ukraina, Pohjois-Korea.

Kokonaishedelmällisyysluvun saaminen alas ei edellytä korkeaa virallisen vaihtokurssin BKT:tä. Esim. Kuuba.

Kokonaishedelmällisyysluku korreloi ehkäisyn saatavuuden ja kulttuurisen hyväksyttävyyden kanssa.

http://stanford.edu/group/womenscourage/cgi-bin/bl...

Puolueet ajavat jäsentensä ja kannattajajoukkojensa etuja ja intressejä. Vihreät on naisten puolue (Vihreiden älyköt ovat silti miehiä). Vihreät on yliopistokaupungeissa asuvien naisten puolue. Puolueen linja on kehittynyt nykyisenlaiseksi jäsenten ja kannattajien hyötyessä ja iloitessa tänne tulevista ja pyrkivistä nuorten, hyvännäköisten ja sosiaalisten miesten tulvasta. Katso feministisen puolueen linjaukset. Vertaa naisten etujärjestöjen nykylinjauksia siihen, että naisten etujärjestö(t) vastustivat Suomen liittymistä EU:hun ja kampanjoivat kansanäänestyksessä sitä vastaan. Löysin tästä taannoin mielenkiintoisen artikkelin alun Hesarin arkistosta. En löydä sitä nyt. Jokin naisjärjestö (Naisasialiitto Unioni?) vastusti Suomen EU-jäsenyyttä, koska he uskoivat sen heikentävän Suomen naisten asemaa. Nyt kun ne ovat tajunneet EU:n edesauttavan Suomen miestulvaa, ne ovat EU-intoilijoita. YLE:n artikkelissa puolueiden kannoista EU:n liittovaltiokehitykseen Vihreät avoimesti kannatti liittovaltiota. Vihreiden maahanmuutto-, pakkopalautus-, turvapaikkajärjestelmäkantoihin
ei vaikuta ympäristö, vaan Vihreiden jäsenten ja kannattajien edut ja intressit. Vihreiden kanta muuttuisi, jos tulisi sellainen kuviteltu tilanne, että Tornioon tulisi kymmeniä- tai satojatuhansia yksintulevia, nuoria, terveitä naisia. Vihreitä on nyt muodikasta kannattaa, ja populistiset huudot koulutusleikkauksista joka väliin ovat saaneet aikaan tasokorotuksen kannatuksessa. Aidosti luonnosta, ympäristöstä ja oman elintasonsa huonontamisesta kiinnostuneita ydinkannattajia Vihreillä on todella vähän. Väestönsiirrot muualle tietenkin vain mahdollistavat lisää väestönkasvua siellä, mistä lähtivät.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #22

"...many South Korean, Chinese and Iranian vessels have been fishing without license in Somali waters, or with forged license"

https://www.reuters.com/article/us-somalia-piracy-...

Aikaisempi vastaukseni + Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Etelä-Korea. Kiinalaiset ostivat yhden lähteen mukaan 10 miljoonalla dollarilla paikallishallitukselta jonkinlaisen kalastusluvan (en tiedä luvan kestoa, määrää ja määrättyä paikkaa), vaikka Somalian lain mukaan vain koko valtion tason hallinnolla on lupa myöntää tuollaisia lupia.

En löydä mistään tietoa, että EU-maiden alukset kalastaisivat laittomasti tai laillisesti tuolla alueella. Alukset tulevat aivan muista maista, Iranista, Omanista, Jemenistä, Kiinasta, Intiasta, Yhdistyneistä arabiemiraateista... Olet ilmeisesti kiero valehtelija ja informaatiovaikuttaja tai sitten vain yksinkertaisesti tietämätön tai jonkin informaatiovaikuttamisen uhri. En siedä väärää, virheellistä tietoa.

Vaikka saataisiin aikaan tilanne, että ulkomainen kalastus loppuisi kokonaan, pelkästään Somalian tarpeisiin kalastamalla Somalian aluevesien kalakannat romahtavat nopeasti. Viittaan Somalian aivan holtittomaan ihmisten määrän kasvuun.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Edes minä en hyväksy nälän aktiivista lisäämistä työkaluksi. Kepillä lienee muutenkin suurin vaikutus siihen yhteiskunnan koulutetumpaan osaan jolla olisi parhaat mahdollisuudet itse huolehtia jälkikasvusta.

Sinänsä valtioihin kohdistuva keppi voisi kuitenkin olla hyvä ajatus.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Ja mikä on sinun vaihtoehtosi ja kokonaiskärsimyksen määrä siinä?

Jos ruuan hinta nousee maassa X, koska pakotteet, niin eikö silloin juuri se mainitsemasi väestönosa olisi vähemmän ottamassa iskua vastaan verrattuna iskuun köyhempiin? Miten ajatuksesi meni noin?

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Ruuanvientikielto olisi käytännössä "nälän" käyttämistä aseena kansanmurhassa ja massamurhissa. Ruuanvientikieltoa tai ruoka-apua nälkään kuoleville ei voi pitää mitenkään asiallisena toimintana. Toimintatapa on yhtä eettinen kuin iskeä ydinaseella siviilikohteita vastaan. Lisäksi nälänhädät loisivat konflikteja, nälänhätäpakolaisia ja nostaisivat äärijärjestöjen jäsenmääriä.

Väestöräjähdyksen hillitseminen on todella hankalaa. Köyhimpien maiden elintasoa pitäisi pystyä nostamaan niin ettei ympäristötuhot tai päästöt kasvaisi mitenkään merkittävästi. Koulutustasoa pitäisi nostaa ja naisten perusoikeuksia parantaa. Ehkäisymentelmien halventaminen ja tehostaminen köyhissä maissa.

Mutta totuus lienee se että väestöräjähdystä ja maailman luonnonvarojen riittävyyttä ei pystytä turvaamaan ilman että me länsimaalaiset laskisimme elintasoamme ja "kerskakulutustamme". Tai toisena vaihtoehtona on laajamittainen maailmansota biologisina ja ydinaseineen. Mutta en näe sitä oikein hyvänä vaihtoehtona.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Ks. blogikirjoituksen viimeinen kappale. Onko sinulla esittää parempaa?

Elintaso nousee koko ajan kaikkialla maailmassa harvoin poikkeuksin useaa taantuvaa vanhaa teollisuusmaata lukuun ottamatta. Ks. esim. IMF:n talouskatsaukset.

Miksi väestöräjähdys pitäisi turvata?

Aika heikolla tietopohjalla liikut länsimaalaisista kirjoittaessasi. Itämaiden päästöt olivat/ovat suuremmat kuin länsimaissa, ks. tilastoja Venäjän, Ukrainan, Valko-Venäjän, Itä-Saksan ynnä muiden luonnonvarojen valtavasta tuhlauksesta ja päästöistä ja saasteista. "me länsimaalaiset" käsitettä ei pitäisi käyttää, koska ei ole enää vastakkaista leiriä ja on epäselvää, mitä maita tarkoitetaan. Suurimmat kerskakuluttajat eivät ole länsimaalaisia. Niitä ovat mm. Persianlahden arabimaiden yhteistyöneuvoston maat. Korkea kulutus on monessa muussakin maassa kuin "länsimaassa". Parempi puhua esim. OECD-maista, Maailmanpankin korkeimman tuloluokan valtioista, jne. Esim. Ruotsissa kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden ovat todella useaa ei-länsimaata pienemmät. Pitää myös ottaa huomioon maan luonnonvarat. Suomessakin jäisi sitä enemmän luonnonvaroja per asukas, mitä vähemmän ihmisiä Suomessa olisi.

Ja Suomen ja EU:n ei mielestäni pidä laskea elintasoaan vaan nostaa sitä. Se saa luonnonvarat maailmanmarkkinoilta ostettua, joka tarjoaa eniten. Näin sen pitääkin mennä. Esim. Kiinan taloudellinen nousu oli OECD-maiden luonnonvarojen kulutuksesta pois, koska Kiinalla oli valtava tarve luonnonvaroille ja sille 100 dollarin öljytynnyrin käyttöarvo oli arvokkaampi kuin mistä se oli USA:ssa pois. Näin vihaamasi "länsimaalaisten" kulutus laski, ilman kommunismia. Kiinan, Intian ja muiden esim. öljynkulutus ja osuus kasvaa, koska öljy menee arvokkaampaan käyttöön kuin mistä se on jossain muualla pois. Korkeammat hinnat lisäävät toki jonkin verran myös tuotantoa. Öljyn tuotanto kääntyy kuitenkin väkisin pysyvään laskuun lähitulevaisuudessa sen hyvästä menekistä huolimatta ja se on kriisi se. Öljystä tullaan taistelemaan ja Suomen ja EU:n pitää siihen valmistautua. Esim. Saudi-Arabian oma öljynkulutus vs. tuotanto, jne.

Käyttäjän AnneliJalkanen kuva
Anneli Jalkanen

Me valmistaudumme jo, biotalouden avulla. Vähähiilinen talous ja muovien korvaaminen puupohjaisilla tuotteilla irtauttaa meidät öljyriippuvuudesta. Jos sitten ilmasto sattuisikin kylmenemään, olisi hyvä olla fossiilisia varalla.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #11

Öljyriippuvuudesta ei olla missään päästy tai pääsemässä eroon.

Käyttäjän OPM kuva
Jani Virta

Länsimaissa päästöt ovat jo hyvin alhaiset suhteessa tuotettuun energiamäärään ja tavaramäärään. Tarkoitin päästöistä puhuessani sitä että "kehitysmaiden" elintason nousu johtaa helposti siellä suureneviin päästöihin. "kehitysmaavaltioissa" ei ympäristölainsäädöntö ole kovinkaan tiukkaa. Elintason nousu ja uskonnon merkityksen väheneminen laskevat syntyvyyden "siedettävälle" tasolla. Mutta elintason nousu lisää tuotantoa ja tuotanto lisää päästöjä ja ympäristötuhoja (eroosia, saasteet, kaivostoiminnan haitat yms.).

Väestöräjähdyksen hillitsemisessä olisi tärkeää nostaa "kehitysmaiden" elintasoa ilman että niiden maiden suureneva teollisuustuotanto lisää päästöjä/ympäristöhaittoja merkittävästi. Esim. meillä Suomessa ympäristölainsäädäntö ja päästörajoitukset ovat hyvin tiukat ja niitä on todella vaikeaa ja kallista vähentää ja niiden merkitys maailmanlaajuisesti olisi mitätön.

Miten itse ratkaisisit esittämässäsi mallissa "ruokasotien" leviämisen Afrikan ulkopuolelle. Jos ruuanvientikielto tulisi voimaan niin ruoasta syntyisi sotia kautta Afrikan mantereen. Miljoonia pakolaisia, miljoonia sodan uhreja. Lisäksi useat suurmaat, esim. Kiina omistavat tai ovat vuokranneet suuria maa-aloja Afrikasta ruoan ja bioenergian tuotantoon. Mitä jos paikalliset alkaisivat sotia noista maista Kiinan "miehitysjoukkoja" vastaan ja sota leviäisi laajemmalle.

Käsittääkseni esitin väestöräjähdyksen estämiseksi "kehitysmaiden" elintason nostamista ilman että niiden suureneva teollisuus aiheuttaisia merkittäviä ympäristötuhoja. Jos "kehitysmaiden" elintaso nousee niin maailman luonnonvarojen riittävyys on ainakin väliaikaisesti ongelma. Ongelmahan on että syntyvyyden väheneminen edellyttää elintason nousua lähes länsimaiselle tasolle ja koko maailman elintasoa länsimaisella tasolle ei luonnonvarat riitä.

Enkä "vihaa" länsimaalaista kesrkakulutusta, elän itsekin sen mukaan. Mutta se vain sattuu olemaan merkittävä tekijä maailmanlaajuisessa politiikassa, luonnonvarojen riittävyydessä ja maailmantaloudessa.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #12

"Elintason nousu ja uskonnon merkityksen väheneminen laskevat syntyvyyden "siedettävälle" tasolla(e?)."

Ei välttämättä. Ja vaikutus voi olla lyhytaikainen, kun lisääntymisestä vähemmän välittävien ihmisten geenit häviävät.

"Ongelmahan on että syntyvyyden väheneminen edellyttää elintason nousua lähes länsimaiselle tasolle"

Eli mille tasolle? "Länsimaa"-sana voi viitata melkein kaikkiin maailman paikkoihin, jos sitä käytetään oppikirjateollisuusmaan merkityksessä tai länsi-eurooppalaista kieltä osaavasta paikasta.

OECD-maiden tasolle kehityksessä pääseminen edellyttää OECD-maiden tasoista väestön älykkyyttä.

Kiina on maailman suurin luonnonvarojen kuluttaja. Asukasta kohden Katar (jos huvittaa, etsipä kuinka monta ugandalaista tarvitaan aikaansaamaan yhden katarilaisen kasvihuonekaasupäästöt vuodessa).

"Meidän" ei tule anteeksipyydellä menestystämme, kuten nyt tapahtuu.

----------------

Jani, meinaatko että resurssisotia, pakolaisia ja sodan uhreja olisi vähemmän, jos Afrikan väestön annetaan ja mahdollistetaan kasvaa neljään, kahdeksaan, kuuteentoista miljardiin ihmiseen?

Arabimaiden, Kiinan vuokraamista hedelmällisistä alueista omaan käyttöönsä paikalliset valittavat jo nyt. Totta kai väkivalloin kaikki mahdollinen maa yritetään ottaa käyttöön oman selviytymisen mahdollistamiseksi. Miten tämä maanvuokrauskysymys on oleellinen? Jos paikalliset tekevät iskuja maanvuokraajia vastaan, miten ja miksi tämä "sota" leviäisi Afrikan ulkopuolelle?

---------------

Olet ymmärtänyt väärin, jos luulet, että pakotteet laitettaisiin tuosta noin vain "Afrikalle". Tavoite on, ettei yhdellekään maalle aseteta. Mutta kun on kunnon toimet mahdollisia, neuvotteluissa voidaan saavuttaa jotain. Jokaiselle maalle yksilöllinen puolueettoman asiantuntijaelimen (vertaa esim. IPCC) määrittämä kokonaishedelmällisyysenimmäisarvo kullekin vuodelle. Jos menee yli, analysoidaan, miksi näin tapahtui. Onko hallitus laiminlyönyt velvoitteensa?

Siis Saharan eteläpuolisen Afrikan väkiluku on kasvanut voimakkaasti ihan ilman ruoka-apua ja tuontiruokaa muilta alueilta. Syynä eurooppalaisen osaamisen sinnekin siirtyminen ja fossiilisten polttoaineiden aika.

------------

Liikaa keskitytään vain Afrikkaan. Helvetin huolissaan olen Irakin, Afganistanin, Israelin ja Palestiinan, Jemenin sekä Syyrian väestönkasvusta ja syntyvyydestä. Esimerkiksi Irakin kokonaishedelmällisyysluku jämähti 4,55:een (Lähde: United Nations, Department of Economic and Social Affairs, Population Division (2017). World Population Prospects: The 2017 Revision).

Käyttäjän AnneliJalkanen kuva
Anneli Jalkanen

(Olen uusi tällä palstalla eikä minulla ole vielä hyväksytty kirjoitusoikeutta, ilmeisesti siksi jouduit hyväksymään kommenttini.)

En ole niin tarkoin perehtynyt köyhyyden ja syntyvyyden suhteisiin että osaisin antaa tarkan luvun, mihin bruttokansantuotteen tulisi nousta, mutta yleisperiaate pitänee paikkansa. Edellinen kirjoittaja lienee oikeilla jäljillä siinä, että meidän kulutuksemme rajoittaminen lienee tarpeen jotta resursseja riittäisi kehittyviin maihin elintason nostoon. Tämä kehitys onkin jo hyvässä vauhdissa: meillä on alhainen talouskasvu ja Aasiassa korkea. Enää tarvitsee nostaa Saharan eteläpuolinen Afrikka, joka on väestönkasvun synkintä aluetta. Toinen ongelma-alue on Intia, jossa hidastuvakin väestönkasvu tuottaa suuria määriä väkeä.

Kirjoituksesi on hyvä avaus. Olen itsekin miettinyt tuota, että kehitysavun ehdoksi pitäisi laittaa väestönkasvun rajoittaminen. Katastrofiapu on eri asia ja sitä lienee pakko jatkaa. Koulutustason nosto erityisesti naisten ja tyttöjen keskuudessa on hyvä täsmäkeino, mutta ei poista ongelmaa niissä kulttuureissa joissa miehet ovat ns. perheen pää joka päättää syntyvyyden säännöstelystä.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

(Tämä viestisi ilmestyi nyt tähän ilman hyväksyntääni. Illalla ja yöllä vielä odotti hyväksyntää, mutta tarkoitus oli myöhemmin hyväksyä ja vastata samalla tähän viestiisi.)

"...että osaisin antaa tarkan luvun"

Sellaista yleispätevää lukua ei ole, edes epätarkkaa. Jos esim. raskaudenkeskeytys on täysin kiellettyä tai erittäin vaikeaa, se nostaa tietyn verran kokonaishedelmällisyyslukua verrattuna siihen, mikä se olisi muiden asioiden pohjalta arvattavissa. Jos ehkäisyn kieltävä uskonto käsittää koko ajan suuremman osan väestöstä...mm. Israel (rikas OECD-maa, jolla silti korkea JA NOUSEVA kokonaishedelmällisyysluku mm. ultra-ortodoksien takia) Esimerkki Jamaika, yllä. Suomen tapainen maa voisi kieltää raskaudenkeskeytykset ja kokonaishedelmällisyysluku pomppaisi, elintason pysyessä samana.

"yleisperiaate pitänee paikkansa"

Minä en ole vakuuttunut tästäkään. (Vaatisi laajan katsauksen, en perustele nyt)

"Edellinen kirjoittaja lienee oikeilla jäljillä siinä, että meidän kulutuksemme rajoittaminen lienee tarpeen jotta resursseja riittäisi kehittyviin maihin elintason nostoon."

Katso vastaukseni hänelle. Esim. Kiinan taloudellinen nousu on jo hankaloittanut OECD-maiden luonnonvarojen saantia. Esität komentotaloutta (command economy)?

Argumentti, että kunhan vain "resursseja riittäisi", niin alue X kehittyisi, on järjetön. Pohjois-Amerikassa oli resursseja vaikka kuinka paljon väestön määrään verrattuna, mutta se olisi vieläkin kehitysmaa-aluetta ilman germaanisia kieliä puhuneiden miesten saapumista.

Meidän kulutustamme jo rajoitetaan esim. päästökaupalla. Jos päästöyksiköt on kaikki käytetty loppuun (määrä vähenee joka vuosi ja vähenemistä ollaan kiihdyttämässä), tehdas pitää ajaa seisokkiin/lento perua/ja niin edelleen. Käytännössä päästöyksiköitä on aina johonkin hintaan saatavilla, koska päästöyksiköiden ollessa vähissä niiden hinta nousee niin korkeaksi, että tehtaita joudutaan sulkemaan kannattamattomina. Päästökaupan voisi ulottaa kaikkeen mahdolliseen, jos kulutusta halutaan vähentää.

"Meidän" ei mainitsemasi syyn takia tarvitse rajoittaa kulutusta"mme".

En ole sitä mieltä, että "meidän" (Suomen veronmaksajien) pitää nostaa Saharan eteläpuolisen Afrikan elintasoa muuten kuin normaalia kauppaa käymällä. Jakaa tietoa ehkäisystä ja mahdollistaa se. Rahkeet eivät riitä, vaikka halua olisi kuinka paljon. Mustan Afrikan "köyhyys" johtuu asukkaiden "alhaisesta" älykkyydestä. (muihin eläimiin verratessa eivät ole köyhiä tai älyllisesti alhaisia, mutta Singaporeen, Katariin, Kanadaan verrattuna ovat köyhiä. Varsinaisia oppikirjakehitysmaita ei ole enää kuin jossain Brasiliassa ja Papua-Uusi-Guineassa elävät eristäytyneet populaatiot. Kaikkialla on nykyään teollisuustuotteita, autoja, öljynkäyttöä...) Katso minkälaisen hyvinvoinnin eurooppalaiset aikaansaivat Etelä-Afrikassa! Myös Etelä-Afrikan ei-eurooppalaiset elivät/elävät leveämmin kuin muualla Saharan eteläpuolella eurooppalaisten läsnäolon ansiosta. Minulle kävisi oikein mainiosti, että koko EU annetaan afrikkalaisille teollisuuksineen ja YK-vastuineen kaikkineen ja me saisimme itsellemme muka kurjan ja syrjityn Afrikan tyhjänä ihmisistä ja lupauksen, että he eivät pyrkisi sinne takaisin.

Tietääkseni Intian kokonaishedelmällisyysluku on noin 2,2 ja laskeva. Tyttöjen murhajaisista johtuen kokonaishedelmällisyysluvun täytyy olla suurempi kuin ilman murhajaisia uusiutumistason saavuttamiseksi. Intiassa alueellisesti on vielä kestämättömiä tilanteita, mutta kestämätön kokonaishedelmällisyysluku nähdään ongelmana kuten esim. Egyptissä. Intia ei ole ongelma-alue, olen eri mieltä.

Minä singaporeilisin. En ehdottanut, että "kehitysavun ehdoksi pitäisi laittaa väestönkasvun rajoittaminen". Minä lopettaisin "kehitysavun".

Niin kauan kuin Suomen armeijalla (ja armeijan komento on Suomen poliitikoilla) on ylivalta niin maalla, merellä kuin ilmassakin, kukaan muu kuin Suomen poliitikot ei voi pakkoverottaa kansaa "katastrofiavun" (tai kehitysavun) maksamiseksi.

Käyttäjän AnneliJalkanen kuva
Anneli Jalkanen

Ymmärsin kyllä, että lopettaisit kehitysavun. Minä en: jos annamme apua, voimme ainakin koettaa parantaa kohdemaiden koulutusta, terveydenhoitoa, hallintoa ja taloutta ja näin ollen kykyä selviytyä itse. Olen ilmeisesti naivi idealisti, mutta pitkässä juoksussa tämä lähestymistapa ehkä vähentäisi (ilmastonmuutoksen torjumisen ohella) tehokkaimmin elintaso- ja ilmastopakolaisuutta maailmassa ja siten myös meidän rajoillamme. Ilmastonmuutos aiheuttaa niin rajuja vähennyksiä elintarviketuotannossa ja kalakannoissa, että väestönkasvu on pakko saada pysähtymään. Ellei tähän ja samalla elintason globaaliin tasoittumiseen pystytä, resurssit tasautuvat sotien kautta ja taudit pysäyttävät väestönkasvun. Lopuksi kaikilla on yhtä kurjaa ja ikävää.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

(Jos vastaat kommenttiin, paina "vastaa" sen kommentin alla, koska nyt on epäselvää, mihin kommenttiin vastaat kirjoittaessasi joka kerta vain alla automaattisesti olevaan valkoiseen tyhjään kirjoitustilaan.)

"Ymmärsin kyllä, että lopettaisit kehitysavun."

Mistä? Tämä ehdotus/blogikirjoitus on irrallinen sen suhteen, mitä kehitysavulle tehdään. Kommentin syövereissä sitten tulin maininneeksi oman kantani siihenkin (joka vaatisi pitkät perustelut ja oikeuttaa uuden blogikeskustelun avaamisen).

Ethän sekoittanut väestösopimuksen (tai ilman väestösopimusta) alaisten pakotteiden alle joutumista kehitysavun lopettamiseen? Pakotteet eivät lopettaisi kehitysapua. Mutta mikäli väestösopimuksen velvoitteita rikotaan, niitä ei rikota tuontiruualla tai WFP:n avulla. Jos vastuuttoman väestöpolitiikan maa ei esimerkiksi ole (tai vaikka olisi, mutta ruokasaarto ei tehoa) tuontiruuasta tai/ja WFP:sta riippuvainen, maan johtajalle/johtajille ja hallitsevalle eliitille voitaisiin asettaa varojen jäädykset ja matkustuskiellot. Kaikki pakotteiden ulkopuolelle jäänyt toiminta tietenkin jatkuisi.

Jos jotain populaatiota (ihmis- tai muuta) autetaan selviytymään hengissä ja moninkertaistumaan ulkoisen "avun" turvin, eikö kyseisen populaation kyky selvityä itse vähene? Ilman apua vain selviytymään kykenevät selviytyisivät, kasvattaen (tai ennallaan pitäen) populaation kykyä selviytyä itse.

"pitkässä juoksussa" sinun lähestymistapasi lisäisi "elintaso- ja ilmastopakolaisuutta maailmassa".

Kalakannat ovat romahtaneet/romahtamassa lähinnä ylikalastuksen takia (liikaa ihmisiä)? Olenko väärässä? En väitä tai tiedä, oma veikkaus, en ole asiaan perehtynyt.

Väestönkasvua ei ole tietenkään "pakko saada pysähtymään". Se pysähtyy, kun se ei voi enää jatkua. Toivottavaa olisi, että inhimillisesti ihmisten omalla harkinnalla saataisiin tilanne hoidettua, mutta ei ole mikään pakko.

Ilmaston lämmetessä pohjoisempana "elintarviketuotantoon" on odotettavissa rajuja lisäyksiä.

Viestisi lopustakin olen eri mieltä.

Käyttäjän AnneliJalkanen kuva
Anneli Jalkanen

Ei kai väestösopimuksen sisältöä voida tietää ennen kuin sellainen on neuvoteltu? Ilman muuta samassa yhteydessä pitäisi tarkastella myös kehitysapua. Ehkä asiaa selventää, jos mainitsen että kehitysavun ehdoksi pitäisi asettaa uskottavan väestöohjelman toimeenpano. Tämä lähestymistapa ei lisäisi väestöongelmaa.

Luonnontieteilijänä pidän kohtalaisen uskottavina ennusteita maataloustuotannon ja kalakantojen romahduksista ilmaston muuttuessa. Kuivuus on jo nyt lisääntynyt mm. Syyriassa ja koralliriutat kärsivät veden lämpiämisestä ja happamoitumisesta. Meidän kasvava maataloustuotantomme ei meitä pelasta, jos ilmastopakolaiset rynnivät rajojemme yli.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #18

"Ei voida"*, mutta tuo meni oman väestösopimusehdotukseni mukaan. Samassa yhteydessä ei pidä tarkastella kehitysapua, tai käy niin, että sopimukseen tulisi sopimuksen tulonsiirtojen (esim. velvoite maksaa kaikki sopimuksesta johtuvat toimet) lisäksi yleinen vähimmäismäärä yleiselle kehitysyhteistyölle. Kuten EU:lla on sopimus AKT-maiden kanssa, jossa on aivan selkeät vähimmäiseuromäärät EU:n jäsenmaille, jotka velvoittavat. Tuollainen sopimus ei tule menemään läpi USA:n senaatissa.

Sinulla ei taida olla mitään käsitystä ilmastoneuvotteluista, otsonineuvotteluista, palomuuriasetelmista ja vastaavista. Tässä oltaisiin vaatimassa mm. Afrikalta asioita, joista he eivät innostu, ellei se olisi sopimus, joka toisi heille lisää rahaa ("new and additional financing" kuten kaikissa YK:n vastaavissa sopimuksissa lukee). Ja jos mietitään paikkaa kuten Egypti, jossa ollaan maan kestämättömästä väestönkasvusta huolissaan, ei sielläkään haluta liittyä mihinkään velvoittavaan kansainväliseen sopimukseen, ellei se tuo heille rahaa. Haaviston ehdottamia asioita tehdään muutenkin. https://www.reuters.com/article/us-egypt-populatio...

En ota ennusteisiin kantaa. Ei minulla ole syytä kyseenalaistaa sitä, että monin paikoin tilanne tulee huonontumaan nykyisestä. Mutta myös parantumaan jossain muualla. Maailmanlaajuisia nettovaikutusennusteita minulla ei ole erityistä syytä olla uskomatta, mutta en ole perehtynyt asiaan. "Kalakantojen romahduksista" lukiessa joka paikassa viitataan ylikalastukseen (eli liikaa kalastajia). Mistä olet lukenut ilmastonmuutoksesta tähän liittyen? Olen joskus lukenut jotain, että joillekin lajeille on huono asia, kun merivesi vähän lämpenee, jne. Entä hyötyisikö siitä mikään laji?

Julkisuus jakautuu tarkoitushakuisesti. Valitellaan esim. lämpöaaltoihin kuolevien määrän lisääntymistä ja siitä uutisoidaan, mutta ei mainita sitä, että ilmaston lämmetessä lämpötilasta johtuvien kuolemien määrä laskee paljon, koska paljon enemmän ihmisiä kuolee kylmästä johtuen kuin lämpimästä johtuen. Julkisuuteen pääsevät ilmastonmuutoksen tuomat kielteiset asiat paljon helpommin kuin sen tuomat myönteiset asiat.

On ollut typeriä ja yksipuolisia kirjoituksia Syyriasta ja ilmastonmuutoksesta asioiden taustalla. Väestö kymmenkertaistuu 80:ssa vuodessa. Öljyntuotanto saavuttaa huippunsa 1990-luvun puolivälissä, oma öljynkulutus jatkaa silti hirvittävässä kasvussa --> viennistä saatavat tulot vähenevät (öljyn nouseva ja korkea hinta vähentää vaikutusta). Näissä maissa tuhlaillaan luonnonvaroja tukiaisten avulla, niitä joudutaan leikkaamaan --> kansa raivostuu. Siis öljytuotteita ei esimerkiksi veroteta, vaan valtio maksaa, jotta niitä voi ostaa ilman veroja ja reilusti alle verottoman markkinahinnankin.

Mistä olet lukenut kalakannoista ja ilmaston muutoksesta? Kalakantojen romahtaminen julkisuudessa yleensä yhdistetään ylikalastukseen (liikaa ihmisiä).

Ilmastopakolaisia, jotka tulevat olemaan vain nuoria, hyväkuntoisia miehiä, ei pidä päästää rynnistämään rajojen yli Suomeen. Jos tehdään maailmanlaajuinen järjestely, jossa otetaan kaikkiin muihin YK-maihin ilmastopakolaisia niistä maista, jotka häviävät meren alle, Suomi voi tehdä osansa. Olen aina miettinyt, kun valitellaan, miten ennusteiden mukaan useat pienet saarivaltiot häviävät, että paljon halvempaa olisi uudelleensijoittaa nämä ihmiset kuin pyrkiä ylikireisiin päästövähennyksiin (joihin ei tietenkään ole mahdollista päästä). Tällaiseen järjestelyyn ei ikinä päästä, Annex II:n pitäisi ottaa kaikki pakolaiset. Emmanuel Macron ja Sampo Terho muiden muassa puhuvat, että pitäisi Afrikassa selvittää, kuka on oikea pakolainen ja ottaa vain heidät Eurooppaan. Tämä on mieltä järkyttävää puhetta. Nythän turvapaikanhakijoiden määrää tosiasiallisesti rajoittaa se, että pitää laittomasti tai laillisesti päästä kohdemaahan jättämään hakemus. Jos sen voisi tehdä kotikulmilla, monta miljardia voisi laittaa hakemuksen vetämään ja esim. kolmannes olisi oikeutettu. Ja vielä kun siihen tietyt tahot vaativat lisäämään ilmastopakolaisuuden määritelmän, jolla saisi pakolaisstatuksen. Aivan sairasta puhetta, että sitten tämän Macron/Terho -prosessin jälkeen pakolaisstatuksen saaneet siirrettäisiin vain EU:hun. Euroopan valtioista vain noin puolet kuuluu EU:hun. Tanskalla, Britannialla ja Irlannilla on erikoisoikeus olla ottamatta osaa EU:n pakolaisten "taakanjakoihin". Miksi kaikki maailman viralliset pakolaiset pitäisi ottaa EU:hun? Miksei osa voi sijoittua Etelä-Amerikkaan, Pohjois-Amerikkaan, Aasiaan, Australiaan...? Viralliset pakolaiset, jotka eivät voi palata, pitäisi sijoittaa kiintiöpakolaisina kaikkialle. Mutta valtioiden itsekkyys vaihtelee, muistelen tutkimusta, jonka mukaan maailman epäitsekkäimmät ihmiset asuvat Ruotsissa ja maailman itsekkäimmät ihmiset Kiinassa. Mukana oli noin 40 maata, Suomi ei ollut mukana, mutta oletettavasti Suomi olisi sijoittunut samalla tavalla kuin Ruotsi. Tulos oli hyvin uskottava. Ruotsi on maailman ykkönen Norjan kanssa varojen antamisessa epäitsekkäästi muiden maiden hyväksi. Etnisten han-kiinalaisten hallitsemat Singapore, Taivan, Hongkong eivät anna mitään epäitsekkäästi muiden maiden hyväksi. Malesiassa on merkittävä ja menestynyt kiinalaisvähemmistö. Malesia on törkeimpiä ja itsekkäimpiä osallistujia ilmastoneuvotteluissa. Suomen presidentinvaaleissa puhuttiin monikymmenkertaisesti siitä, miten muiden maiden tai maailmanlaajuiset ongelmat ovat meidän ongelmia ja meidän vastuulla verrattuna siihen, miten suomalaisten ostovoimaa parannetaan. Tätä ei maailman keskivertokansalainen usko, ellei itse ole näkemässä, kuulemassa ja kokemassa. USA:n presidentinvaaleista seuraava huomio: Hillary Clintonin ja Bernie Sandersin www-sivuilla ei ollut edes mainintaa ilmastorahoituksesta tai/ja kehitysyhteistyörahoituksesta. Verkkosivuilla oli kaikki asiat, joihin oli otettu kantaa, luetteloitu A:sta Z:aan. Ei mitään ilmastorahoituksesta, kehitysavusta. Haulla ei löytynyt mitään. Trumpilta löytyi maininta, että mahdollisesti leikkaisi ulkomaan avusta ("foreign aid"). Australiassa Abbott voitti 2013 vaalit lupaamalla leikata Australian kehitysavusta suuren siivun ja sijoittaa sen Australian infrastruktuurin parantamiseen. Italiassa on vaalikampanja meneillään ja väestöliikkeet ja -muutokset on suurin tai yksi suurimmista kysymyksistä. Siellä keskitytään syyttämään muita tilanteesta ja vaatimaan muilta toimenpiteitä tilanteeseen (vertaa Suomeen, jossa keskitytään itsensäruoskimiseen ja siihen, mitä me itse voisimme tehdä lisää), vaikka Italia itse on suuri alisuoriutuja kehitysavussa varsinkin muihin vanhoihin EU-maihin verrattuna. Vaikka Italia huomattavasti suurempana kuin Suomi voisi vaikuttaa asioihin paljon enemmän kuin Suomi. Eurostatin turvapaikkahakemusten ja -myöntöjen tilaston perusteella Suomi on kantanut huomattavasti suurempaa vastuuta kuin Italia tai Kreikka kokoon suhteutettuna. Kreikka on saanut erityistukea erityistuen perään ja muut EU-maat vastaavat pitkälti Kreikan pakolaiskuluista. Kreikan viranomaiset suuttuivat, kun saksalainen avustusjärjestö käytti tehokkaasti rahaa ja sitä jäi yli (projekti siis alitti sille varatun budjetin, eivätkä hukanneet rahoja turhaan). Olisivat halunneet itse päästä päättämään ja ylikuluttamaan avustusrahoja ja hyötymään niistä. Kreikassa (ääri)vihervasemmistokin on kiinnostunut lähinnä vain kreikkalaisten omien asioiden parantamisesta, välttäen vastuuta pakolaisista, ilmastorahoituksesta, kehitysrahoituksesta.

* Kyllä voin nähdä sieluni silmin millainen neuvotteluteksti ja -ilmapiiri olisi.

Käyttäjän AnneliJalkanen kuva
Anneli Jalkanen Vastaus kommenttiin #19

Mainitsin tuossa edellä koralliriutat; niistä tiedetään, että monet kalalajit ovat niistä riippuvaisia ja tiedetään myös se että riutat kärsivät ilmastonmuutoksesta. Veden lämpeneminen haalistuttaa niitä ja veden happamoituminen estää korallien kasvua. Tietoa löytyy helposti netistä.

En oikein saa tuosta pitkästä vuodatuksestasi kiinni, että mikä on pihvi. Väestösopimusta ilmeisesti kannatat, niin minäkin, ja toivottavasti sellainen saadaan syntymään. Ilmastoneuvotteluista tiedän jonkin verran - olin muun muassa pari vuotta töissä Luonnonvarakeskuksen kasvihuonekaasuinventaariossa, jossa lasketaan maankäytön päästöjä ja hiilinieluja.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #20

Tärkeimmät ruokakalat, kuinka riippuvaisia koralliriutoista?

Anteeksi tuosta. On niin monta asiaa, josta pitäisi kirjoittaa. Siinä oli pitkähkö kommentti ilmastopakolaisista, jotka toit esille. Syyria, jonka toit esille. Kaikki ei välttämättä liittynyt kommenttiisi. Oli havainto siitä, miten erilaisia ovat vaalikeskustelut Suomen ja Italian, USA:n, tai Kreikan välillä. Tämä blogikirjoitus oli nimenomaan Suomen presidentinvaaleihin 2018 liittyvä. Oman väestösopimusehdotukseni voisin kirjoittaa ihan sopimusmuotoon kaikkine artikloineen.

Ja en todellakaan kannata Pekka Haaviston väestösopimusehdotusta sen muutaman lauseen perusteella, jotka hän on siitä kertonut. Lisätietoa on tällä sivulla muissa viesteissä.

Tarkoitin ilmastoneuvotteluiden poliittista puolta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset