rikukivela

Irakin väestönkasvu

Irakissa ja Suomessa oli suunnilleen (Suomi rikkoi kolmen miljoonan rajan ennen Irakia ensimmäisen maailmansodan kynnyksellä, Irak arviolta vuonna 1920) saman verran asukkaita vuonna 1927, jolloin Irakissa varsinaisesti löydettiin ja porattiin ensimmäiseen öljylähteeseen.

Nyt Irakissa on 40 miljoonaa ihmistä (https://www.iraqinews.com/features/iraq-estimates-population-growth-40-m...).

Uutisartikkeleihin ja julkisiin keskusteluihin pääsee aina YK:n väestönäkymien medium variant, jonka mukaan heti ennusteen puolelle mentäessä kokonaishedelmällisyysluku (KHL) alkaa jyrkästi laskea. Tämän variantin lukuja sitten kauhistellaan. On erittäin harmi, että YK:n vanhat väestönäkymäjulkaisut poistetaan aina uuden version tieltä. Aikaisemmissa julkaisuissa medium variantin mukaan Irakin KHL:n ei ennustettu jämähtävän reiluun neljään ja puoleen lapseen, kuten on nyt käynyt. 2017 väestönäkymissä taas ennustetaan heti vuosista 2015-2020 lähtien merkittävää pudotusta KHL:ään. Jota sitten tulevissa YK:n väestönäkymissä joudutaan korjailemaan ylöspäin. Tämä on havaittavissa monen maan kohdalla. Medium variant ei ole se kauhuskenaario, johon Suomen presidentinvaalikeskusteluissakin viitattiin. Se ei ole se skenaario, joka tapahtuu, jos "mitään ei tehdä". Todellisuudessa siihen jo sisältyy epärealistinen (= erittäin toiveikas) määrä näitä "tekoja".

YK:n väestönäkymät 2017 antaa medium variantilla Irakin väkiluvuksi vuodelle 2100 155 556 001 ihmistä. Jo vuoden 2017 lukema (38 274 618) saman vuoden julkaisussa vaikuttaa olevan yllä olevan jutun mukaan alakanttiin. Nykyisen hedelmällisyyden (joka voi vaikka alkaakin nousemaan, kuten Irakin kohdalla on käynyt ennenkin maan vaurastuessa) vallitessa väkiluku olisi vuonna 2100 389 579 000 ihmistä. Tätä kutsutaan nimellä constant-fertility variant.

Irak on jo nyt ruuan nettotuoja. Suuret ja paljolti vielä hyödyntämättömät öljyvarat mahdollistavat väestön paisuttelun ilman ulkopuolista "hyväntekeväisyyttä" vielä ainakin vuosikymmeniä. Näillä luvuilla on kuitenkin selvää, että ennemmin tai myöhemmin Irak tulee kuluttamaan itse kaiken tuottamansa öljyn. Mistä silloin saadaan vastine maahan tuodusta ruuasta? Aletaanko Irakissa (ja Suomessa) vaatia, että maahan pitää tuoda ruokaa, vaikka heillä ei olisi antaa mitään vastineeksi? Onko tällaisessa "hyväntekeväisyydessä" järkeä? Voitaisiinko ehdoksi asettaa, että KHL lasketaan alle uusiutumistason? Voitaisiinko sitä vaatia jo etukäteen mailta, joilla on tällainen tilanne edessä?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Joko olet ehtinyt laskea, paljonko Irakin väkiluku on vuonna 2200 mainitsemallasi väestönkasvun nopeudella? Viisi miljardia? Ei nykyisen väestönkasvun nopeutta suoraviivaisesti arvioimalla voi tehdä tuollaisia ennusteita 80 vuoden päähän.

Maailman väestön arvioidaan olevan 9,7 miljardia vuonna 2050. Väestönkasvun nopeus on maailman mittakaavassa taittunut, eri maiden ja alueiden välillä on toki eroja. Esim. Irakin tulevaan väestönkasvuun tulevat vaikuttamaan monet tekijät. On varmaa, että väestönkasvun nopeus siellä tulee hidastumaan.

Otitko Irakin esimerkiksi siksi, että sieltä on tullut Suomeen paljon turvapaikanhakijoita viime vuosina?

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

"Constant-fertility variant" ei ole sellainen, että nykyinen väestönkasvuprosentti jatkuu. Kasvuprosentti laskee siinäkin, koska aikaisemmin on keskimäärin ollut korkeampi syntyvyys. Tietenkin se on ihan teoreettinen laskelma, KHL laskee ja nousee, ei takuulla pysy tarkalleen samana kaikkina vuosina. Kaikissa näissä on huomioitu myös väestöliikkeet maiden välillä. Ne voivat olla toki aivan jotain muuta kuin YK veikkaa. Kaikissa on perinteisesti oletus, että ruoka ei ole rajoite. Ihmisen kuten monen muunkin lajin lisääntyminen on luonteeltaan eksponentiaalista, mutta ruuan ja muun tarvittavan tuotannon kasvu ei ole.

Luepa teksti uudelleen. Minä en laskenut mitään. En maininnut väestönkasvun nopeudesta mitään.

9 771 822 753 on nyt tuo "medium variant" vuodelle 2050. Kymmenen vuotta sitten puhuttiin 9,2 miljardista ihmisestä vuonna 2050 perustuen silloiseen uusimpaan YK:n väestönäkymien "medium varianttiin".

Jos muita esteitä ei ole, muutamassa tuhannessa vuodessa ihmisistä koostuvan "lihapallon" laajentuminen saavuttaa valonnopeuden.

Nyt kun määrästä puhuminen ei ole enää niin tabu, alkakaamme virittää keskustelua myös laadusta.

Kun katsoo valtioiden väestöjä 1950 ja 2015 sekä ennusteita, on aivan selvä asia, että niissä paikoissa, joissa sivilisaatio on kehittynein ja väestö kyvykkäin, väestön määrä on kasvanut vähiten/vähentynyt. Ja toisin päin.

Myös maiden sisällä. Kaikista Suomen kunnista vuodesta toiseen Helsingissä on ollut alhaisin KHL. Helsingissä on oletetusti Suomen naisten korkein mediaani älykkyys/kyvykkyys.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

YK arvioi maailman väestön olevan 11,2 miljardia vuonna 2100. Irak kuuluu todellakin ainakin tällä hetkellä niihin maihin (keskisen Afrikan maiden ja Afganistanin ohella) joissa syntyvyys on kaikkein suurinta. Irakin väestöksi YK arvioi vuonna 2100 jopa noin 160 miljoonaa.

Hatusta vetämäsi lähes 400 miljoonan väestö Irakissa vuonna 2100 tarkoittaisi, että jos väestö kaikissa suhteellisen korkean syntyvyyden maissa kasvaisi samassa suhteessa, meitä olisi vuonna 2100 yli 20 miljardia. En pidä realistisena arviona ja uskon kyllä YK:ta sinua enemmän tässä asiassa.

Arviot maailman väestömäärän kasvusta pienenivät 1970-luvun loppupuolelta lähtien. Huomattiin, että myös muualla maailmassa toteutui sama kuin aikaisemmin Euroopassa: teollistumisen sekä elintason ja koulutuksen kasvun myötä kuolleisuuden ohella myös syntyvyys alkoi laskea. YK oli esimerkiksi 1960-1970-luvuilla arvioinut maailman väestömäärän vuodeksi 2000 useita prosentteja liian suureksi. Ihmisten lisääntyminen ei siis ole suinkaan luonteeltaan eksponentiaalista, kuten Thomas Malthus 1700-luvulla ajatteli. Ei ihminen ole mikään hyönteinen.

Tuon kommenttisi loppuosasta huomaan tendenssisi, enkä viitsi osallistua rotuteoreettisiin pohdiskeluihisi. Kommenttini koski vain väestönkasvuennusteita.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #5

Minä en ole "vetänyt hatusta" mitään. 389 579 000 ihmistä Irakissa vuonna 2100 (1. heinäkuuta) on YK:n yhden variantin luku. Minä en esittänyt omaa arviotani, johon voisit uskoa vähemmän tai enemmän.

Muita variantteja ovat esimerkiksi "high variant", "low variant", "zero-migration", "instant-replacement".

Hirttäydyt medium varianttiin. Se oli juuri se asia, josta kirjoitin. Viime aikoina se on jatkuvasti aliarvioinut toteutunutta väestömäärää.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen Vastaus kommenttiin #9

Olet oikeassa, että tuo on yhden YK:n esittämän variantin luku. Pyydän anteeksi, että väitin sinun keksineen sen itse. Erilaisissa tulevaisuutta luotaavissa skenaarioissa esitetään usein vaihtoehtoisia mahdollisuuksia.

Pointtini on se, että tuon variantin toteutuminen on hyvinkin epätodennäköistä. Syntyvyys on kääntynyt laskuun elintason nousun myötä muualla maailmassa ja erittäin todennäköisesti näin tulee tapahtumaan myös Afrikassa ja Lähi-Idässä. Kuten itsekin toisessa kommentissasi toteat, Afrikassakin syntyvyys on suhteellisesti jo kääntynyt laskuun. Toisekseen, maailman ruokatuotanto, etenkään tuolla alueella, tuskin kestäisi tuon variantin edellyttämää väestönkasvua.

Maailman väestönkasvu ja sen alueelliset erot ovat ilman muuta ongelma ja YK:n maltillisempikin arvio 11,2 miljardin väestömäärästä vuonna 2100 on paljon. Skenaarioita laaditaan toimenpidearviointien pohjaksi, mutta hyvin pitkällä aikavälillä ne voivat olla vain suuntaa-antavia, muuttujia on niin paljon.

Olet näemmä kiinnostunut väestötieteestä. Kehottaisin kuitenkin unohtamaan nuo rotuteoriat. Menneellä vuosisadalla oli suosittua pohtia, miten "huonomman" väestöaineksen lisääntymistä voitaisiin ehkäistä. Monissa maissa, Suomessakin, ne johtivat mm. pakkosterilointeihin ja muihin ihmisoikeusloukkauksiin. Huippunsa rotuajattelu sai tietysti Natsi-Saksassa, tunnetuin seurauksin. Elintason ja koulutuksen paraneminen laskee syntyvyyttä, sen takana ei ole mitään "rodullista" tai muuten geneettistä eroavuutta. Muuten, Helsingin, kuten monien muidenkin suurten kaupunkien, alhaiset syntyvyysluvut johtunevat lähinnä sinkkujen suuresta osuudesta.

Päätän nyt osaltani kommentoinnin tähän.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #12

Minähän en todennäköisyyksiinkään ottanut kantaa. ”Pointti”ni ei ollut se, että tuon variantin toteutuminen on todennäköistä.

Olisit nyt vaan lukenut toiseen kertaan tarkemmin lyhyen tekstini. Toin esille (=”Pointtini on...”), että Irakin KHL ei ole enää laskenut vuosituhannen vaihteen jälkeen (4,66 vuosina 2000-2005, 4,55 sekä 2005-2010 että 2010-2015. Uudempaa tietoa ei ole), toisin kuin ennustettiin.

"Tuon alueen" (oma) "ruokatuotanto" ei kestä nykyistäkään väestöä. Ei lähellekään. Jordania, Saudi-Arabia, Egypti, Katar, YAE...Väestönkasvu on ollut valtaisaa. Maailman ylivoimaisesti nopeinta (vierastyöläisten takia rikkaissa öljymaissa).

"Skenaarioita laaditaan toimenpidearviointien pohjaksi"

Kunpa näin olisikin. Mutta ei ole. Näitä laaditaan siksi, koska niin on sovittu. Tarkoitus on vain tietoa tuottava. Sehän olisi YK-tasolla läpimurto, jos päästäisiin yksimielisyyteen, että toimenpiteitä arvioidaan YK:n väestöennusteiden pohjalta.

Kuten kirjoitin, nyt kun määräkysymykset eivät ole enää niin hyssyteltyjä, on aika tehdä sama laatukysymyksille. Sinulle(kin) vaikuttaisi tämä olevan hyvin arka alue. Aihe ei ole samalla tavalla hyssytelty esim. Singaporessa.

"Kehottaisin kuitenkin unohtamaan nuo rotuteoriat."

Mitkä teoriat?

Vaatimasi kehitysapu vähenee sitä mukaan, kun sitä antavat valtiot surkastuvat. Vaadit kehitysapua "vaurailta mailta", mutta Singapore, Katar, Taivan...jne. supervauraista valtioista eivät anna YK-järjestöille mitään.

"Helsingin, kuten monien muidenkin suurten kaupunkien, alhaiset syntyvyysluvut johtunevat lähinnä sinkkujen suuresta osuudesta."

Myönnätkö siis, että pääkaupungin keskimääräistä älykkäämpi suomalaisnaisväestö tekee vähemmän lapsia? Jos älykkäät, koulutetut naiset tekevät omia biologisia lapsia vähemmän, koska ovat useammin "sinkkuja", tai mistä tahansa muusta syystä, eikö lopputulos ole aivan sama?

Korjaus tuohon, että "kaikista Suomen kunnista". Luku on aivan maan alhaisimpien joukossa vuodesta toiseen, mutta "matalin syntyvyys oli jaksolla 2012–2016 Helsingissä, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,30. Turussa luku oli 1,32 ja Tampereella 1,40. Myös kaikkien kuntien vertailussa viimeksi mainittujen kaupunkien syntyvyys oli matalimpien joukossa." Suurimmassa osassa Suomen kuntia KHL on itse asiassa yli uusiutumistason. Eli pienillä paikkakunnilla. Mutta joka vuosi ilmeisesti löytyy muutama kunta, jossa ei synny yhtäkään lasta, jolloin KHL on Helsinkiä alhaisempi.

Väestön laadusta pitää voida keskustella.

Tutkimusten mukaan geneettinen yleisälykkyyspotentiaali on laskussa useissa Suomen kaltaisissa paikoissa. Myös fenotyypillinen (ilmiasullinen) älykkyys kääntyi laskuun 1990-luvulla. Kiistätkö tämän? Millä perusteella?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Väestönkasvu on maailman suurin ongelma ja uhkakuva, jota ei kannata seurauksineen aliarvioida. Afrikan KHL on yli 5 tänä päivänä ja YK:n mukaan ennusteet " erittäin " huolestuttavia.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Väestönkasvua ei ehkä voida arvioida suoraviivaisesti 80 vuoden päähän, mutta se arvio antaa käyttökelpoisen perusskenaarion siitä, minne joudutaan, jos nykyisen menon annetaan jatkua. Se kertoo sen, että nykyinen tahti ei voi jatkua kovin pitkään ilman dramaattisia vaikutuksia. Nykyisen tasoinen väestönkasvu johtaa massiiviseen muuttopaineeseen tai köyhtymiseen ja sisäisen järjestyksen sortumiseen tai näiden yhdistelmään. Liiallista paikallista väestönkasvua ratkottiin muinoin muuttoliikkeen avulla, mutta se ei enää toimi, koska maapallo on täysi. Ainoa merkittävä suhteellisen harvaan asuttu asuttamiskelpoinen alue taitaa olla Siperia. Muuttoliike ainoastaan levittäisi väestöongelmaa ja toisi sen takaisin sinnekin, missä se on jo saatu hallintaan. Ainoa toimiva ratkaisu on väestönkasvun rajoittaminen tavalla tai toisella.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Skenaarioita luonnollisesti tehdään ja niitä tuleekin tehdä. Kritiikkini kohdistui nuoren laskeskelijan vailla perusteita oleviin ennusteluihin.

Väestönkasvun ongelmiin ainoa toimiva ratkaisu on elintason ja koulutuksen parantuminen yhdistettynä määrätietoiseen perhepolitiikkaan niissä maissa, joissa syntyvyys on vielä kovin korkea. Tässä meillä vaurailla mailla on syytä olla avuksi jo omankin etumme vuoksi. Väestöpaineen purkaminen siirtolaisuuden kautta ei enää onnistu kuten 1800-luvun Euroopassa, olen samaa mieltä.

Haluaisin kuitenkin muistuttaa pessimistisimmille, että 1700-luvun lopussa brittiläiset talous- ja yhteiskuntatieteilijät olivat huolissaan väestönkasvusta Euroopassa. Teollistuminen ja sen mukanaan tuoma vaurastuminen ja koulutustason nousu kuitenkin taittoivat väestönkasvua kuolleisuuden vähenemisestä huolimatta, toki tuo siirtolaisuuskin auttoi. 1950-luvulta lähtien oltiin huolissaan väestöräjähdyksestä globaalissa mittakaavassa, mutta Aasian väkirikkaissa maissa nuo samat asiat auttoivat taas loiventamaan väestönkasvun ylöspäin sojottavia käyriä. Kiinan yhden lapsen politiikalla ja Intiankin ponnisteluilla väestönkasvun hillitsemiseksi oli myös merkitystä, olkoonkin että niihin sisältyi ikäviä lieveilmiöitä. Etelä-Amerikassakin kasvu on maltillistunut.

Uskon saman toistuvan jossain vaiheessa myös Afrikan ja Lähi-Idän maissa. He tarvitsevat siihen kuitenkin apuamme. Perinteinen kehitysapu ei riitä, vaan kauppapolitiikassa pitää pyrkiä suosimaan näiden alueiden elinkeinoelämää ja tukea koulutusta ja yrittäjyyttä. Sitä kautta on mahdollisuus saada syntyvyys laskuun ja vähentää sieltä tulevaa siirtolaisuuspainetta Eurooppaan. Tähän on olemassa kaikki mahdollisuudet.

Sotien, nälänhätien, tautiepidemioiden ym. toivominen ratkaisemaan väestönkasvun ongelmat kuuluvat hörhöosastoon.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #7

"Kritiikkini kohdistui nuoren laskeskelijan vailla perusteita oleviin ennusteluihin"

En ennustanut (tai ennustellut) enkä laskenut mitään. YK:n "constant-fertility variant"in antaman väkiluvun mainitseminen oli mielestäni perusteltua. Kritiikkisi siis kohdistui asioihin, joita ei ollut olemassa.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen Vastaus kommenttiin #11
Pekka Iiskonmaki

Hyvä plogi.

Sota on aina tullut avuksi ja taudit.

Kehitysapu on todella pahasta tässä tilanteessa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

60 vuotta sitten sanottiin että kyllä koulutus auttaa Afrikassa ja siitä lähtien on rahaa sinne jaettu eikä muuta kuin lisääntyminen on kiihtynyt. Vanhat keinot pitää nyt miettiä uusiksi.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Lisääntyminen ei ole kiihtynyt vaan hidastunut.

Saharan eteläpuolisen Afrikan KHL nousi hieman vuosista 1950-1955 (KHL oli 6,57) vuosiin 1975-1980 asti, jolloin se oli 6,78. Sitten se oli vuosina 1980-1985 6,70.

1980-luvun alusta alkoi Saharan eteläpuolisen Afrikan KHL:n lasku. Uusin luku on vuosilta 2010-2015, jolloin KHL oli 5,10. Koko Afrikan KHL 2010-2015 oli 4,72.

(Menneiden vuosikymmenten KHL:n toteumia muutetaan edelleen uusien julkaisujen yhteydessä. Tällainen muutos on dokumentoitu tänne: http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156867-...)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset