rikukivela Kirjoituksia lähinnä erilaisista epäkohdista

Miksi suomenkielisestä koulutusohjelmasta osa täytyy suorittaa englanniksi?

Mikä ilmiö tämä on, että suomenkielisen tutkinnon suorittamiseen vaaditaan kuitenkin englannin todella korkeatasoista hallintaa? Esimerkiksi optikoksi kouluttautuva joutuu suorittamaan 30 opintopistettä englanniksi! Röntgenhoitajaksi kouluttautuvaa simputetaan samalla tavalla.

Optometristi (AMK):       https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.13111199744

Röntgenhoitaja (AMK):  https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.92527275744

Suuhygienisti (AMK)      https://opintopolku.fi/app/#!/korkeakoulu/1.2.246.562.17.82826524967

Näyttäisi olevan laajempikin ilmiö ainakin Oulun ammattikorkeakoulussa.

Kokonaan englanninkieliset koulutusohjelmat ovat sitten vielä oma ilmiö erikseen. Näitäkin on paljon. Suomalainen opettaa suomalaista englanniksi. Sairasta touhua.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (47 kommenttia)

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Käsistä näppärä, mutta enkku ei nappaa? Ei asiaa mihinkään, olet B-luokan kansalainen Suomessa.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Kyllä suomalaisen yleissivistykseen kuuluu hyvä englannin taito. Mielellään sujuva puhe ja lähes virheetön kirjoitus sekä laaja sanavarasto. Tästä ei oikein voi edes neuvotella siksi tärkeästä taidosta kyse. Se on tarpeen töissä ja vapaalla ja koko iän.

Sanon tämän omasta kokemuksesta. Englannin opiskelu ei hukkaan mene.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Suomi on sairas, jos näin on.

Suomalaisista halutaan täydellisen kaksikielisiä (suomi ja englanti, ruotsi ja englanti). Tämä on aina ensi askel siihen, että kielen elinvoima on vakavasti uhattuna. Suomenkielisistä Pohjois-Ruotsissa tehtiin väkisin kaksikielisiä, katalonialaisista Kataloniassa, "murteiden" (käytännössä eri kielten) puhujista Italiassa ja Ranskassa, Kiinassa kaikkien halutaan tulevaisuudessa puhuvan pǔtōnghuàa... aina kun väestötasolla saavutetaan korkean tason hallinta kahdessa kielessä, toinen kieli alkaa taantua. Suomessa keskustelupalstoilla saa lainata vapaasti englanninkielistä tekstiä suomentamatta, mutta jos lainaan samalla tavalla kiinankielistä tekstiä, saan kirjoituseston. Ihmiset heittävät nykyään suomen sekaan englanninkielisiä sanoja ja ilmauksia, ja se on OK, koska kaikkien oletetaan ymmärtävän. Jopa ministeri Lindström sanoi eilen pääuutisissa "fain".

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Osaan kirjoittaa englantia mutta en osaa puhua tai kuunnella englantia hyvin, koska olen huonokuuloinen ja peruskoulussa ei koskaan ole opetettu foneettisia juttuja.

Aikoinaan korkeakoulussa oli pakollinen ruotsinkieli päntättävänä ja minä hommasin virallisen todistuksen viittomakielen osaamisestani ja minut vapautettiin ruotsinkielestä pois.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

"Aikoinaan korkeakoulussa oli pakollinen ruotsinkieli päntättävänä"

On se edelleenkin, mutta on kyse aivan eri asiasta. Opiskella kieltä aineena (suomeksi). Tässä pitää opiskella, tehdä tehtäviä, puhua, kuunnella, olla vuorovaikutuksessa, suorittaa vähintään 30 opintopistettä vieraalla kielellä. Kielellä, joka on helvetin vaikea. Varsinkin suomenkieliselle. Vaikein kieli, johon olen tutustunut. Ja olen tutustunut aika moneen (En laske nyt ithkuilia mukaan, vielä vaikeampi kieli kuin englanti hallita korkeatasoisesti).

Eihän englanti edes ole pakollinen kieli Suomessa. He, jotka sitä eivät ole opiskelleet, suljetaan kaiken jatkokoulutuksen ulkopuolelle.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

"Eihän englanti edes ole pakollinen kieli Suomessa. He, jotka sitä eivät ole opiskelleet, suljetaan kaiken jatkokoulutuksen ulkopuolelle."

Englanti on tällä hetkellä tieteen tekemisen, kansainvälisen diplomatian, liiketoiminnan, teknologian ja ilmailun yleiskieli. Riippumatta siitä onko se kaikille reilua, se on kuitenkin fakta. Jos haikailee näiden toimintojen pariin niin englannin taito on lähes välttämätön.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Kyse on ns. mokuttamisesta, jolla suomalaista yhteiskuntaa valmennetaan ulkomaisen halpatyövoiman saapumiselle. Yhteinen työkieli on englanti.

Pääkaupunkiseudulla on useitakin yrityksiä, joista ei saa palvelua kuin englannin kielellä.

Toki myös useita, joista saa parhaimman palvelun lingalalla, ranskalla, swahililla tai kiinalla tms.

Käyttäjän JussiNummelin kuva
Jussi Nummelin

Vai mokuttamisesta.

Miten on, avaako englannin kielen taitaminen suomalaisille mahdollisuuksia vai sulkeeko se niitä?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Jos opiskelija ei pärjää - tai halua edes yrittää pärjätä - englannin kielellä niin hänellä ei pitäisi olla korkeakouluun mitään asiaa. Täysin suomenkielisiä linjoja löytyy sitten muista oppilaitoksista.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Resursseja hukataan, jos englantia erinomaisesti osaamattomat jäävät ilman kykyjään vastaavaa koulutusta.

Suomenkielisen (korkea)koulutuksen puolesta on jouduttu taistelemaan. Nyt suomenkieliset luopuvat siitä, kenen päätöksellä?

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

Harvassa paikassa vaaditaan englannin erinomaista osaamista. Noilla linkkaamillasi teknisillä ja lääketieteellisillä aloilla keskeiset termit ovat pääsääntöisesti jo valmiiksi hyvin samanlaisia suomessa ja englannissa. Kukaan tuskin vaatii kieliopin virheetöntä osaamista muualla kuin kielten ja viestinnän aloilla.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #14

Jos suullisesti täytyy vierasta kieltä osata itse tuottaa ajantasaisesti henkisesti kuormittavassa tilanteessa erikoissanastoa käyttäen, vaatii se mielestäni erittäin hyvää kielen hallintaa.

Suomen kielen surullinen tila on sitten asia erikseen. Käsitteitä ja sanoja ei enää mietitä suomeksi. Suomen kieli soveltuu aika hyvin uusien käsitteiden luomiseen.

Suomeksi on helpompi ja nopeampi oppia. Puuvilla kertoo pienelle lapselle jotain, kotton ei mitään.

Islanninkielisiä on alle kymmenesosa suomenkielisiin verrattuna, mutta heillä kielestä huolehtiminen toimii paremmin kuin suomenkielisillä.

Englannin ongelma suomenkielisille (ja monille muille) ei ole niinkään kielioppi, vaan sanasto.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen Vastaus kommenttiin #18

Itse toimin psykiatrina kolmella kielellä. Ruotsia en oppinut vanhempieni kodissa, mutta se on yksi työkielistäni. En osaa kalojen ja kukkien nimiä ruotsiksi, mutta niitä ei esim. masennusta hoidettaessa taravitsekaan osata - jos ei ole kyseessä äidinkieli, sanavarasto on aina rajoittuneempi. Kyllä jokaisen teknillisen koulutuksen saaneen henkilön pitää osata alan sanasto englanniksi. Helpompaa sen kielen käytätminen on, kun käytetään rajoitettua sanavarastoa, ei vaikeampaa. Ei ole liikaa vaadittu että insinööri osaa lukea käyttöohjeen englanniksi. Kukaan ei vaadi kaunokirjallisia suorituksia.

Suomen kieli on kovin monimutkainen, huomaan muuten itse välillä ajatteleani ruotsiksi, koska se on nopeampaa ja joustavampaa.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #19

Ei ollut kyse käyttöohjeen lukemisesta, tai muustakaan lukemisesta, vaan kokonaisten opintokokonaisuuksien opiskelusta ja suorittamisesta englanniksi suomenkieliseksi mainostetussa koulutusohjelmassa. Eikä ollut kyse insinööreistä, vaan suomalaisen terveydenhuollon työntekijöistä.

Kun lukee koulutusten kuvauksia, kaikissa korostetaan ja koulutetaan "kansainvälisyyteen" ja "monikulttuurisuuteen". Tietynlainen aate on ottanut vallan suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Kuka on päättänyt ja millä valtuuksilla tästä? Miksi on päättänyt?

Kysyttiinkö suomalaisilta koskaan, haluammeko olla "monikulttuurisia" ja "kansainvälisiä"?

Ja näissä yhteyksissä "kansainvälisyys" tarkoittaa vain englantia ja englantilaisuutta. Suomea englantilaistetaan vauhdilla ja tarkoituksella. Uuden Suomen kommentaattoreissa on paljon englannittajia. Englannittajisto on ottanut vallan Suomessa.

Kun joku uutinen Suomesta noteerataan ulkomailla, japanilainen, levikiltään suurimpia maailmassa oleva sanomalehti on vain japanilainen. Pieni englantilainen sanomalehti on "kansainvälinen media".

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma Vastaus kommenttiin #18

"Jos suullisesti täytyy vierasta kieltä osata itse tuottaa ajantasaisesti henkisesti kuormittavassa tilanteessa erikoissanastoa käyttäen, vaatii se mielestäni erittäin hyvää kielen hallintaa."

Juuri tätä vartenhan koulussa opiskellaan englantia enemmän. Jos joku tärkeä asia on hankalaa niin ei kai vastaus voi olla, että unohdetaan se.

"Suomen kielen surullinen tila on sitten asia erikseen. Käsitteitä ja sanoja ei enää mietitä suomeksi. Suomen kieli soveltuu aika hyvin uusien käsitteiden luomiseen."

Samalla kun me pohditaan miten käsitteet kääntyisivät suomeksi, siirtyvät muut uusiin käsitteisiin. Tälläinen olisi ensinnäkin erittäin kallista ja jäisimme monella alalla kehityksestä jälkeen. Olisimme naurun aihe kansainvälisessä yhteistyössä kaikilla aloilla.

"Englannin ongelma suomenkielisille (ja monille muille) ei ole niinkään kielioppi, vaan sanasto."

Tieteen, talouden, tekniikan alalla sanasto on usein latinasta johdettua englantia. Se on aika universaalia. Jos tuon sanaston opiskelu on hankalaa niin kannattaa miettiä alan vaihtoa, sillä on erittäin vaikea pärjätä kilpailussa. Tämä johtuu siitä, että yleisesti tuo sanasto ei ole suomalaisille erityisen hankalaa. Alan toimijoiden puheista päätellen hankalaa näyttää olevan se, että he eivät osaa suomen kielistä sanastoa silloinkaan kun sellaista olisi hyvin tarjolla.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #20

"Juuri tätä vartenhan koulussa opiskellaan englantia enemmän"

Englannin opiskelu ja englanniksi opiskelu ovat eri asioita.

"Samalla kun me pohditaan miten käsitteet kääntyisivät suomeksi"

Kun ajattelee, tekee tiedettä suomeksi (suomenkielisillä sanoilla ja käsitteillä), uudet käsitteet syntyvät myös suomeksi. Jos suomeksi ei synny uusia ajatuksia, voi siirtyä seuraavaan kieleen. Mikään ei estä ajattelemasta useammalla kielellä. Voi auttaa ymmärtämisessä.

Tieteen etujoukoissa olevan suomalaisen tutkijan ei tarvitse olla se, joka käyttää aikaansa suomen kehittämiseen. Takana tuleva massa (ja valveutuneet kansalaiset) oppii helpommin asian, kun se tarjoillaan ymmärrettävämmin. Suomen kielen pitämisellä soveltuvana kaikkeen voisi olla omat joukot.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Resursseja hukataan, jos englantia erinomaisesti osaamattomat jäävät ilman kykyjään vastaavaa koulutusta."

Englannin kielen taidon puute juurikin on osoitus siitä, että tämän päivän työelämässä tarvittava kyvykkyyttä ei ole.

Luetun ymmärtämiseen ei tarvita erinomaista kielitaitoa. Toki oman alansa erityissanastoon täytyy perehtyä.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #15

Englannin korkeatasoinen hallinta on nykyään vaatimuksena melkein kaikissa työpaikkailmoituksissa. Kaupan kassalla, talonmiehellä, teollisuudessa, matalapalkka-aloilla... Tämä syrjäyttää paljon ihmisiä työmarkkinoilta, jos vaatimuksesta pidetään kiinni (usein englantia ei juuri koskaan edes tarvitse, ja silloin kun tarvitsee, saattaa riittää, että joku osaa, ei tarvitse kaikkien osata).

Toinen asia, joka syrjäyttää paljon ihmisiä työmarkkinoilta, on työturvallisuuskortti, tulityökortti, ikärajapassi, anniskelupassi, ensiapukortti, hygieniapassi...kaikki mahdolliset kortit ja passit. Työilmoituksessa vaaditaan jo passillisia hakijoita, muita ei huomioida. Korttikursseille pääsee vasta, kun on todistus työnantajalta työllistymisestä. Kortteja on usein monella eri tasolla, ja ne ovat voimassa 5 vuotta. Tämän jälkeen kalliille rahastuskurssille on pakko jälleen osallistua, jos aikoo jatkaa töissä.

Näistä kahdesta asiasta ei julkisuudessa keskustella juurikaan. Puhutaan vain kannustinloukuista, työn vastaanottamisesta, päivähoitopaikoista...

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

Noiden alojen tutkimuksen ja julkaisun kieli on englanti. Jos haluaa kehittää ammattitaitoaan jatkuvasti on englanniksi saatavilla olevan tiedon määrä valtava verrattuna siihen, mitä suomeksi tutkitaan tai käännetään.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

On aivan eri asia olla kielen kuluttajana kuin tuottajana.

Kyseisistä koulutusohjelmista tulee ulos suorittavaa porrasta, ei tutkijoita.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

Jos tunnet työelämää niin suorittavan portaan pitää myös pystyä itse kehittymään ammatissaan ja ymmärtämään alan uudet tuulet englanniksi. Muuten olet kääntäjien armoilla. Suomi on todella pieni kieli ja suljet todella paljon osaamista ja tietoa pois jos et opettele englantia.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #10

Juuri siksi nimenomaan englannin pitäisi olla ainoa pakollinen kieli Suomessa. Ruotsissa sen tärkeys on hyvin huomioitu ja siksi se on siellä kaikille pakollinen aine. Kun taas niille joille kielet ovat vaikeita, niin he voivat keskittyä kokonaan vain englantiin. Järkipäätös sekin, joka takaa kaikille tämän edes yhden tärkeän kielen kunnollisen osaamisen.

Meillä taas pakkoruotsi on monelle tulppana englannin opiskelun lisäksi ja näillä molemmilla, niin ruotsilla kuin englannilla on ihan sama viikkotuntimääräkin. Englannin osaaminen vaatisi kyllä enemmän resursseja, koska se on myöskin tärkeämpi ja ehdottomasti käytetympi kieli kaikkialla kuin ruotsi. Siksi myöskin ahvenanmaalaiset vaihtoivat englannin pakolliseksi ja ainoaksi vieraaksi kieleksi. Järkipäätös, jos vielä niin monissa oppilaitoksissa se muodostaa toisen kynnyksen ruotsin lisäksi?

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Nykymaailmassa englannin kielen taito on välttämätön jokaiselle, eiköhän tuo asia ole selvä.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Tuo on aivan totta, mutta sillä ei ole tekemistä opetuksen englanniksi antamisen kanssa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

En tiedä tarkoititko vastaustasi minulle, mutta näkisin pakkoenglannin puoltavan /tukevan suomalaille annettavaa englannikielistä opetusta, joissakin muissakin yleisissä opinnoissa, korkeakoulujen lisäksi.

Taannoin puhuttiin jopa Helsingin Kauppakorkeakoulun siirtyvän englannikieliseksi kokonaan, jos se oikein muistan? Se herätti paljon vastustusta, kun meillä ei vielä kaikki ole edes valinneet englantia peruskoulussa ja lukiossa. Englantia hyvin puhuvia opettajia ei myöskään kuulemma olisi ollut riittävästi saatavilla.

Englanti on toki tärkein ja puhutuin kieli nykyään kaikkialla, mutta suomalaisten oppilaitosten pitäisi se ottaa myöskin huomioon jo etukäteen, jottei ihmiset joudu eriarvoiseen asemaan. Pitäisi ensin taata pakkoenglanti Suomeenkin...

Ulkomaille korkeakouluihin menijät, jotka eivät ole opiskelleet esim. pitkää saksaa, joutuvat käyttämään ensimmäisen vuoden lähinnä vain kieliopintoihin. Sekin pitäisi jo opetusviranomaisten ottaa huomioon kielipolitiikkaa sorvatessaan nykyaikaan sopivammaksi kaikille.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Tieteen kieli on englanti, joten tiedeyliopistoissa voisi kaikki opetus olla englanniksi, mutta nyt kyseessä oli ammattikorkeakoulu. Siellä englanninkielinen opetus ei välttämättä ole järkevää.

Käyttäjän jussikangasluoma kuva
Jussi Kangasluoma

Englanti on myös tekniikan kieli. Kyllä noilla aloilla, jotka perustuvat alati kehittyvään teknologiseen osaamiseen, englannin osaaminen on tärkeää.

Käyttäjän RaunoKuha kuva
Rauno Kuha

Myös Suomen kieli on tieteen kieli.

Käyttäjän JussiNummelin kuva
Jussi Nummelin

”Kokonaan englanninkieliset koulutusohjelmat ovat sitten vielä oma ilmiö erikseen. Näitäkin on paljon. Suomalainen opettaa suomalaista englanniksi. Sairasta touhua.”

Vai sairasta. Onko sillä sitten väliä puhuuko sitä enkkua suomalainen vai jonkun muunmaalainen opettaja, jos koulutusohjelma on englanniksi sen vuoksi että se antaa työkaluja toimia kv-ympäristössä oikeine termeineen ja alan sanoineen.

Käyttäjän deneidez kuva
Petri Pakarinen

Opetukset pohjautuvat aina uusimpiin tietoihin ja nuo tiedot ovat lähtökohtaisesti englanniksi. Tuota tietoa luodaan yhteensä kaikille aloille päivittäin niin paljon, ettei niitä kerittäisi kaikkia suomentaa edes silloin, jos kaikki suomalaiset suomentaisi niitä päätyökseen.

Helpompi ja vähemmän työläämpi vaihtoehto on olla suomentamatta niitä ja vaatia englannin kielen osaamista.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Ihminen pystyy opiskelemaan vaikka kohtalaisen uudella kielellä jos on pakko. Opiskellessa opitaan myös tiedonhankkimiseen liittyviä taitoja.

Että joku osio on muilla kielillä kuin suomeksi on normaalia, ja jos se on ongelma, ei korkeakoulu ole sitten oikea paikka.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Ammattikorkeakoulut ovat minusta kyllä eri asemassa, koska siellä valmistutaan myöskin pitkälti vain käytännön ammatteihin?

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist

Siellä täytyy etsiä tietoa tekniikasta, uusista innovaatioista, tieteestä ja vaikka mistä. Opinnot valmistavat myös kansainväliseen työskentelyyn. Pelkällä suomella ei kannata kuvitella pärjäävänsä opinnoista läpi. En oikein edes ymmärrä miksi kukaan edes kaipaisi sitä.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #35

Ei kai kukaan sellaista ole edes ajatellut. Kieliä on paljon muitakin, joita tarvitaan maailmalla ja kuulemani mukaan missään muussa maassa ei paineta niin paljoa uusia kirjoja vuosittain kuin mitä mm.saksaksi tehdään:)

Toki englanti on se kaikkein tärkein kieli, mutta sen ei pitäisi saada rajata Rikun kaltaisten oppilaiden pääsyä haluamalleen alalle. Ei kaikkien optikkojen, röngtenhoitajien ym. tarvitse heti suunnata ulkomaille opintojen jälkeen. Opiskella voi myöhhemminkin tarvittavia kieliä haluamaansa maahan, esim.. Ruotsiin.

Käyttäjän PetraNyqvist kuva
Petra Nyqvist Vastaus kommenttiin #37

Ei se estä mitään, se ei ole ongelma. Olen nähnyt lähes kielitaidottomien ihmisten tarttuvan opintoihin uudella kielellä. Se on opintoympäristön henki. Siellä OPISKELLAAN.

En tiedä Rikun tilanteesta, onko hän jo opiskelemassa vai ei. Turha on etukäteen murehtia tällaisia asioita. Murehtimisen tulee korkeintaan liittyä opiskelupaikan saamiseen. Se on ainoa millä on merkitystä.

Pidän tätä blogin aihetta aika omituisena.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #38

En minäkään tiedä Rikusta muuta kuin tämän hänen kertomansa ongelman, joka minusta on ihan aiheellista tuoda esiin, koska se estää niiden oppilaiden pyrkimisen ihan tavalliseen, mutta tärkeään ammattiin.

On eri asia pyrkiä opiskelemaan englanninkieliseen opinahjoon, kuin vaatia jo ennakkoon englannin osaamisen riittävän tason kaikilta suomenkieliseen kouluun pyrkiviltä oppilailta. Jos tämä yleistyy, niin silloin pitäisi myöskin pakkoenglanti olla kielipolitiikassa jo etukäteen huomiotu.

En pidä tätä aihetta yhtään omituisena kuten sinä näytät sitä nyt pitävän. Minulle nämä nuoria ja lapsia koskevat asiat ovat aina päälimmäisinä, koska he ovat avainasemassa koko Suomen tulevaisuudesta ja myöskin suomalaisen kielen- kulttuurin - ja talouden ylläpidosta. On täällä Usarissa paljon huonompiakin aihetta, joista ei ole kellekään mitään oikeasti hyötyä. .

Käyttäjän JaakkoKorpi-Anttila kuva
Jaakko Korpi-Anttila

Olen sitä sukupolvea, että oppikoulussa saksan linjalle meni ’parempi’ väki ja englannin linjalle joutuivat muut. Jos Aatu olisi voittanut sodan, tilanne taitaisi olla toinen. Kulttuurivallankumous sodan jälkeen tehtiin Coca colan, elokuvan ja vaihto-oppilasjärjestelmän voimalla taloushegemonian saavuttamiseksi.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Yli 40-vuotisen yliopistokokemukseni perusteella Riku on kyllä oikeilla jäljillä.

Tarpeettomalla vieraskielisellä opetuksella saadaan aikaan tehottomuutta.
1) Jos suomenkielinen opettaa englanniksi, hän ei kykene kuin ehkä 75 % suoritukseen verrattuna siihen, että hän antaisi sen suomeksi. Valmistelu mukaan luettuna prosenttiluku on vieläkin alhaisempi.
2) Kun suomenkielinen opiskelija kuuntelee englanninkielistä luentoa, hyötysuhde on samaa luokkaa. Se tarkoittaa, että kokonaishyötysuhde on vain noin puolet siitä mihin olisi päästy suomenkielellä.
3) Sekä luettaessa että kuultaessa olennainen osa oppimista liittyy tiedon prosessointiin. Vieraalla kielellä prosessointikapasiteetti menee valtaosin kääntämiseen, jolloin lopputulos on varsin huono.

Monesti englanninkielinen opetus koetaan jotenkin hienoksi sekä nykyaikaiseksi ja ikään kuin korkeatasoisemmaksi, mutta totuus on päinvastainen.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Ei englantia hienostelun takia käytetä. Jos sekä luennoitsija että opiskelijat ovat suomenkielisiä, on luennot tietenkin järkevintä pitää suomeksi vaikka kurssin suorituskieli olisikin englanti. Luennon aluksi luennoitsija tiedustelee, onko salissa muita kuin suomenkielisiä ja luento pidetään sen mukaan.

Näin on ainakin omassa yliopistossani tapana.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Otit esille vielä toisen puolen asiasta. Yliopistoissa on muodikasta haalia opiskelijoita ulkomailta. Tätä ministeriö tukee ja tulostavoitteiden kautta tulee yliopistoille rahaa. Nyt kuitenkin englanninkielinen opetus heikentää tehokkuutta ja lisäksi ulkomaiset opiskelijat vievät vielä suomalaisia enemmän opettajien aikaa. Siis kustannustehokkuus laskee edelleen.

Kaiken kukkuraksi noista ulkomaalaisista, jotka sitten palaavat kotimaihinsa ei ole Suomelle muuta iloa kuin kustannukset ja edellä todettu tason lasku. Poliitikkojen pitäisi herätä huomaamaan, että Suomen yliopistojen pitää tukea nimenomaan Suomen kehitystä. Vaan eipä heräämisestä liene toivoa, jos kolmekymppiset asiantuntemattomat untuvikot toteuttavat opetusministeriössä omia visioitaan.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #27

Mitenkä se englanninkielinen opetus vähentäisi tehokkuutta? Asia lienee päinvastoin, oppiaineiston kääntäminen on iso kustannustekijä.

Ulkomaiset opiskelijat myös lisäävät opiskelun arvoa, suomalaisillakin opiskelijoilla tulee kontakteja vieraskielisiin ihmisiin harjoitusryhmissä ym. Sellaistahan työelämäkin nykyään on.

Se on kyllä aina harmi kun opintonsa päättänyt palaa kotimaahansa, parempi olisi saada heitä houkuteltua heitä jäämään Suomeen.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen Vastaus kommenttiin #28

Kuten kommentistani #24 ilmeni tehokkuus vähenee ihan oleellisesti, jos englanniksi opetetaan. Englanninkielinen luettava aineisto on sitten ihan eri asia. Se kuuluu tietenkin asiaan. Ei tarvitse kääntämään ruveta.

Toki kaikki kontaktit ovat hyväksi, mutta ulkomaiset opiskelijat ovat siitä kyllä aivan liian kallis hinta. He saavat myös opetuspanosta, joka on suomenkielisiltä pois. Nimittäin harvemmin ulkomaalaiset tulevat opiskelemaan pääsykokeen kautta.

Suomen harjoittama ulkomaalaisten koulutus käytännössä ilmaiseksi on rasite, joka vaikuttaa suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden oppimistuloksiin.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #32

Niin sanoit mutta asiasta tuskin mitään tutkittua tietoa on, joten mielipiteiksi jää. Sitäpaitsi yleensä peruskurssit on suomen kielellä ja syventävät englanniksi, joten mittaaminen lienee mahdotonta järjestää.

Opiskelijalle englanninkielinen kurssi toki saattaa teettää enemmän töitä, mutta opiksihan sekin on. Aineisto korkeakoulujen ja yliopistojen kirjastossa joka tapauksessa on jokseenkin täysin englanninkielistä, ainakin teknisellä alalla.

Meille nykyään pääsevät maksutta EU:sta tulevat opiskelijat. Vastavuoroisesti meidän nuoremme voivat opiskella täysin tai lähes ilmaisesti eri puolilla Eurooppaa.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu Vastaus kommenttiin #27

Kuinka on sitten suomalaisten monikielisyyden tarve, jos meillä jokaisen korkeakouluun menijän on osattava hyvin ainakin englantia ja ruotsia?

Mihin jäävät muut vaihtoehtoiset kielet, jos kaksi pakollista on jo ennakkoon valittu? Ruotsissa on kyllä paremmin se puoli järjestetty, kun kaikilla on aina jo pakkoenglanti valittuna ja muu ylimääräinen vieras kieli on vapaasti itse valittavana. Se on ainoa mahdollisuus laajempaan monikielisyyteen myöskin meillä.

Käyttäjän velimattitanhuva kuva
Veli-Matti Tanhuva

Ruotsia vaan englannin tilalle. Suomalaisille olisi paljon tärkeämpää hallita molemmat kotimaiset kielemme sujuvasti. Ruotsinkielen sujuva taito mahdollistaa elämisen koko Skandinavian alueella. Olisimme yhtä suurta perhettä. Lisäksi, ruotsinkielen kautta on todella helppo oppia vaikkapa saksankieltä.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Oulun ammattikorkeakoulussa kätilö ja ensihoitaja joutuvat myös suorittamaan vähintään 30 opintopistettä englanniksi, Tampereen vastaavassa ei ole tuollaista. Jne.

Oulun ammattikorkeakoulussa näköjään kaikissa koulutusohjelmissa on tuo 30 opintopisteen vaatimus. Toisaalta puhutaan pakollisista vieraskielisistä (ei siis ruotsinkielisistä) opintopisteistä, mutta vain englanti ilmeisesti hyväksytään/on ainoa tarjottava.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Eilen tai toissapäivänä oli YLE:n TV-uutisissa Oulun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoista kuvaa/juttu. Kolme suomalaista naista tekivät kannettavalla tietokoneella ryhmätyötä englanniksi TV-kuvissa.

Heistä oli tulossa työntekijöitä suomalaisiin päiväkoteihin.

Tutkin myöhemmin perusteellisesti, mutta tämä ilmiö näytti koulutuskuvausten perusteella Oulussa pahimmalta. Tampereella, Haaga-Heliassa ja Metropolia-koulussa ei ollut vastaavaa vaatimusta. Eikä muistaakseni Rovaniemelläkään.

Suomessa tietoisesti ajetaan politiikkaa, jossa suomi ei ole enää painokelpoista, vaan muuttuu vain epäviralliseksi suulliseksi kieleksi, jossa on runsaasti tarpeettomia lainoja englannista. Vain julkinen sektori tuottaa painettua aineistoa suomeksi, mutta kaikki tehdään nykyään myös englanniksi (ja osa ruotsiksi). YLE tuottaa www-sivuilleen verorahoilla joka päivä paljon uutisia englanniksi, juttujen aiheet ovat tärkeämmistä asioista kuin suomenkielisten uutisten. Nopeammin, helpommin ja selkeämmin pysyy Suomen asioista perillä lukemalla YLE:n tekstiuutiset englanniksi. Parempi palvelu siis englanniksi. Myös venäjäksi suunnilleen sama tilanne kuin englanniksi. Saameksi 4-5 juttua päivässä www-sivuilla tekstinä. Nämä pitää itse esim. hakukoneella löytää, vieraskielisiin uutisiin ei ole linkkiä suomenkielisten YLE:n www-sivujen uutisten sivuilla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset