Sitoutumaton järkiperäistäjä.
Laske aina kun voit.
----------------------------------------------------------
Odotin syksystä 2019 loppukevääseen 2020 (kysyin kyllä pari kertaa, miksi en saanut kirjoitusoikeuksiani takaisin viikon kirjoituseston jälkeen, mutta en saanut vastausta) ennen kuin annoin puhelinnumeron ja täytin kirjoitusoikeushakemuksen. Nyt tuolla sivulla on lukenut siitä lähtien "Tunnistautumispyyntö on käsiteltävänä." Yhteyttä ei ole otettu, viesteihini ei vastaa niin ylläpito kuin tukikaan. Viimeisin blogikirjoitukseni, joka poistettiin salamavauhtia ja josta sain pysyvän (vaikka sähköpostin mukaan vain viikon) eston ja menetin sisältöni hallinnan, kertoi, miten väärää ja virheellistä tietoa ei kukaan poista, mutta jos on oikeaa tietoa vääristä/kielletyistä asioista, silloin saa nopeasti tuta hallitsevan luokan raivon. Kirjoitukseni sanoma todistettiin nopeasti oikeaksi. Nimenomaan totuus kiihottaa. Totuuden takia kirjoitukset tietyistä aiheista häviävät nopeasti ja annetaan kirjoitusestoja. Kirjoitukset yksinkertaisesti poistetaan, jos niissä on liikaa asiaa vääristä asioista.
(17.9.2019 noin klo 01 lähtien voimassa kirjoitusesto, en voi kommentoida muiden kirjoituksia tai omia kirjoituksiani, saati kirjoittaa uusia aloituksia. En voi myöskään muokata tai/ja poistaa vanhoja kirjoituksiani (edes poistaa/vaihtaa profiilikuvaani!). En edes pääse hallintanäkymään, koska "sinulla ei ole oikeuksia tälle sivulle" tai jotain vastaavaa. Hävinneet blogikirjoitukseni ja kommenttini on poistanut ylläpito tai joku muu, en minä.
Kirjoituseston piti olla voimassa vain viikon, mutta on näköjään pysyvä. Ylläpito ei palauta kirjoitusoikeuttani (mukaan lukien muokkaus- ja poisto-oikeuttani) eikä vastaa viesteihini. Sivuston muuton yhteydessä käyttösopimukseen tuli erittäin merkittävä muutos. Aikaisemmin blogikirjoittajalla säilyi itsellään tekijänoikeus kirjoituksiinsa, mutta nykyään: "Palveluntarjoaja saa taloudelliset tekijänoikeudet keskusteluissa ja blogipalvelussa olevaan aineistoon. Oikeudet sisältävät yksinoikeuden siirtyvään aineistoon, mukaan lukien edelleen luovutus- ja muunteluoikeuden." Eli näin yrittävät varastaa tekijänoikeudet itselleen kaikkiin niihinkin kirjoituksiin, jotka on tänne kirjoitettu vanhojen käyttöehtojen voimassa ollessa.)
Singaporella ei pitäisi olla oikeutta kehitysmaan etuoikeuksiin, etuihin ja vapautuksiin.
Käsistä näppärä, mutta enkku ei nappaa? Ei asiaa mihinkään, olet B-luokan kansalainen Suomessa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä suomalaisen yleissivistykseen kuuluu hyvä englannin taito. Mielellään sujuva puhe ja lähes virheetön kirjoitus sekä laaja sanavarasto. Tästä ei oikein voi edes neuvotella siksi tärkeästä taidosta kyse. Se on tarpeen töissä ja vapaalla ja koko iän.
Sanon tämän omasta kokemuksesta. Englannin opiskelu ei hukkaan mene.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi on sairas, jos näin on.
Suomalaisista halutaan täydellisen kaksikielisiä (suomi ja englanti, ruotsi ja englanti). Tämä on aina ensi askel siihen, että kielen elinvoima on vakavasti uhattuna. Suomenkielisistä Pohjois-Ruotsissa tehtiin väkisin kaksikielisiä, katalonialaisista Kataloniassa, ”murteiden” (käytännössä eri kielten) puhujista Italiassa ja Ranskassa, Kiinassa kaikkien halutaan tulevaisuudessa puhuvan pǔtōnghuàa… aina kun väestötasolla saavutetaan korkean tason hallinta kahdessa kielessä, toinen kieli alkaa taantua. Suomessa keskustelupalstoilla saa lainata vapaasti englanninkielistä tekstiä suomentamatta, mutta jos lainaan samalla tavalla kiinankielistä tekstiä, saan kirjoituseston. Ihmiset heittävät nykyään suomen sekaan englanninkielisiä sanoja ja ilmauksia, ja se on OK, koska kaikkien oletetaan ymmärtävän. Jopa ministeri Lindström sanoi eilen pääuutisissa ”fain”.
Ilmoita asiaton viesti
Osaan kirjoittaa englantia mutta en osaa puhua tai kuunnella englantia hyvin, koska olen huonokuuloinen ja peruskoulussa ei koskaan ole opetettu foneettisia juttuja.
Aikoinaan korkeakoulussa oli pakollinen ruotsinkieli päntättävänä ja minä hommasin virallisen todistuksen viittomakielen osaamisestani ja minut vapautettiin ruotsinkielestä pois.
Ilmoita asiaton viesti
”Aikoinaan korkeakoulussa oli pakollinen ruotsinkieli päntättävänä”
On se edelleenkin, mutta on kyse aivan eri asiasta. Opiskella kieltä aineena (suomeksi). Tässä pitää opiskella, tehdä tehtäviä, puhua, kuunnella, olla vuorovaikutuksessa, suorittaa vähintään 30 opintopistettä vieraalla kielellä. Kielellä, joka on helvetin vaikea. Varsinkin suomenkieliselle. Vaikein kieli, johon olen tutustunut. Ja olen tutustunut aika moneen (En laske nyt ithkuilia mukaan, vielä vaikeampi kieli kuin englanti hallita korkeatasoisesti).
Eihän englanti edes ole pakollinen kieli Suomessa. He, jotka sitä eivät ole opiskelleet, suljetaan kaiken jatkokoulutuksen ulkopuolelle.
Ilmoita asiaton viesti
”Eihän englanti edes ole pakollinen kieli Suomessa. He, jotka sitä eivät ole opiskelleet, suljetaan kaiken jatkokoulutuksen ulkopuolelle.”
Englanti on tällä hetkellä tieteen tekemisen, kansainvälisen diplomatian, liiketoiminnan, teknologian ja ilmailun yleiskieli. Riippumatta siitä onko se kaikille reilua, se on kuitenkin fakta. Jos haikailee näiden toimintojen pariin niin englannin taito on lähes välttämätön.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse on ns. mokuttamisesta, jolla suomalaista yhteiskuntaa valmennetaan ulkomaisen halpatyövoiman saapumiselle. Yhteinen työkieli on englanti.
Pääkaupunkiseudulla on useitakin yrityksiä, joista ei saa palvelua kuin englannin kielellä.
Toki myös useita, joista saa parhaimman palvelun lingalalla, ranskalla, swahililla tai kiinalla tms.
Ilmoita asiaton viesti
Vai mokuttamisesta.
Miten on, avaako englannin kielen taitaminen suomalaisille mahdollisuuksia vai sulkeeko se niitä?
Ilmoita asiaton viesti
Jos opiskelija ei pärjää – tai halua edes yrittää pärjätä – englannin kielellä niin hänellä ei pitäisi olla korkeakouluun mitään asiaa. Täysin suomenkielisiä linjoja löytyy sitten muista oppilaitoksista.
Ilmoita asiaton viesti
Resursseja hukataan, jos englantia erinomaisesti osaamattomat jäävät ilman kykyjään vastaavaa koulutusta.
Suomenkielisen (korkea)koulutuksen puolesta on jouduttu taistelemaan. Nyt suomenkieliset luopuvat siitä, kenen päätöksellä?
Ilmoita asiaton viesti
Harvassa paikassa vaaditaan englannin erinomaista osaamista. Noilla linkkaamillasi teknisillä ja lääketieteellisillä aloilla keskeiset termit ovat pääsääntöisesti jo valmiiksi hyvin samanlaisia suomessa ja englannissa. Kukaan tuskin vaatii kieliopin virheetöntä osaamista muualla kuin kielten ja viestinnän aloilla.
Ilmoita asiaton viesti
Jos suullisesti täytyy vierasta kieltä osata itse tuottaa ajantasaisesti henkisesti kuormittavassa tilanteessa erikoissanastoa käyttäen, vaatii se mielestäni erittäin hyvää kielen hallintaa.
Suomen kielen surullinen tila on sitten asia erikseen. Käsitteitä ja sanoja ei enää mietitä suomeksi. Suomen kieli soveltuu aika hyvin uusien käsitteiden luomiseen.
Suomeksi on helpompi ja nopeampi oppia. Puuvilla kertoo pienelle lapselle jotain, kotton ei mitään.
Islanninkielisiä on alle kymmenesosa suomenkielisiin verrattuna, mutta heillä kielestä huolehtiminen toimii paremmin kuin suomenkielisillä.
Englannin ongelma suomenkielisille (ja monille muille) ei ole niinkään kielioppi, vaan sanasto.
Ilmoita asiaton viesti
Itse toimin psykiatrina kolmella kielellä. Ruotsia en oppinut vanhempieni kodissa, mutta se on yksi työkielistäni. En osaa kalojen ja kukkien nimiä ruotsiksi, mutta niitä ei esim. masennusta hoidettaessa taravitsekaan osata – jos ei ole kyseessä äidinkieli, sanavarasto on aina rajoittuneempi. Kyllä jokaisen teknillisen koulutuksen saaneen henkilön pitää osata alan sanasto englanniksi. Helpompaa sen kielen käytätminen on, kun käytetään rajoitettua sanavarastoa, ei vaikeampaa. Ei ole liikaa vaadittu että insinööri osaa lukea käyttöohjeen englanniksi. Kukaan ei vaadi kaunokirjallisia suorituksia.
Suomen kieli on kovin monimutkainen, huomaan muuten itse välillä ajatteleani ruotsiksi, koska se on nopeampaa ja joustavampaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ollut kyse käyttöohjeen lukemisesta, tai muustakaan lukemisesta, vaan kokonaisten opintokokonaisuuksien opiskelusta ja suorittamisesta englanniksi suomenkieliseksi mainostetussa koulutusohjelmassa. Eikä ollut kyse insinööreistä, vaan suomalaisen terveydenhuollon työntekijöistä.
Kun lukee koulutusten kuvauksia, kaikissa korostetaan ja koulutetaan ”kansainvälisyyteen” ja ”monikulttuurisuuteen”. Tietynlainen aate on ottanut vallan suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Kuka on päättänyt ja millä valtuuksilla tästä? Miksi on päättänyt?
Kysyttiinkö suomalaisilta koskaan, haluammeko olla ”monikulttuurisia” ja ”kansainvälisiä”?
Ja näissä yhteyksissä ”kansainvälisyys” tarkoittaa vain englantia ja englantilaisuutta. Suomea englantilaistetaan vauhdilla ja tarkoituksella. Uuden Suomen kommentaattoreissa on paljon englannittajia. Englannittajisto on ottanut vallan Suomessa.
Kun joku uutinen Suomesta noteerataan ulkomailla, japanilainen, levikiltään suurimpia maailmassa oleva sanomalehti on vain japanilainen. Pieni englantilainen sanomalehti on ”kansainvälinen media”.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos suullisesti täytyy vierasta kieltä osata itse tuottaa ajantasaisesti henkisesti kuormittavassa tilanteessa erikoissanastoa käyttäen, vaatii se mielestäni erittäin hyvää kielen hallintaa.”
Juuri tätä vartenhan koulussa opiskellaan englantia enemmän. Jos joku tärkeä asia on hankalaa niin ei kai vastaus voi olla, että unohdetaan se.
”Suomen kielen surullinen tila on sitten asia erikseen. Käsitteitä ja sanoja ei enää mietitä suomeksi. Suomen kieli soveltuu aika hyvin uusien käsitteiden luomiseen.”
Samalla kun me pohditaan miten käsitteet kääntyisivät suomeksi, siirtyvät muut uusiin käsitteisiin. Tälläinen olisi ensinnäkin erittäin kallista ja jäisimme monella alalla kehityksestä jälkeen. Olisimme naurun aihe kansainvälisessä yhteistyössä kaikilla aloilla.
”Englannin ongelma suomenkielisille (ja monille muille) ei ole niinkään kielioppi, vaan sanasto.”
Tieteen, talouden, tekniikan alalla sanasto on usein latinasta johdettua englantia. Se on aika universaalia. Jos tuon sanaston opiskelu on hankalaa niin kannattaa miettiä alan vaihtoa, sillä on erittäin vaikea pärjätä kilpailussa. Tämä johtuu siitä, että yleisesti tuo sanasto ei ole suomalaisille erityisen hankalaa. Alan toimijoiden puheista päätellen hankalaa näyttää olevan se, että he eivät osaa suomen kielistä sanastoa silloinkaan kun sellaista olisi hyvin tarjolla.
Ilmoita asiaton viesti
”Juuri tätä vartenhan koulussa opiskellaan englantia enemmän”
Englannin opiskelu ja englanniksi opiskelu ovat eri asioita.
”Samalla kun me pohditaan miten käsitteet kääntyisivät suomeksi”
Kun ajattelee, tekee tiedettä suomeksi (suomenkielisillä sanoilla ja käsitteillä), uudet käsitteet syntyvät myös suomeksi. Jos suomeksi ei synny uusia ajatuksia, voi siirtyä seuraavaan kieleen. Mikään ei estä ajattelemasta useammalla kielellä. Voi auttaa ymmärtämisessä.
Tieteen etujoukoissa olevan suomalaisen tutkijan ei tarvitse olla se, joka käyttää aikaansa suomen kehittämiseen. Takana tuleva massa (ja valveutuneet kansalaiset) oppii helpommin asian, kun se tarjoillaan ymmärrettävämmin. Suomen kielen pitämisellä soveltuvana kaikkeen voisi olla omat joukot.
Ilmoita asiaton viesti
”Resursseja hukataan, jos englantia erinomaisesti osaamattomat jäävät ilman kykyjään vastaavaa koulutusta.”
Englannin kielen taidon puute juurikin on osoitus siitä, että tämän päivän työelämässä tarvittava kyvykkyyttä ei ole.
Luetun ymmärtämiseen ei tarvita erinomaista kielitaitoa. Toki oman alansa erityissanastoon täytyy perehtyä.
Ilmoita asiaton viesti
Englannin korkeatasoinen hallinta on nykyään vaatimuksena melkein kaikissa työpaikkailmoituksissa. Kaupan kassalla, talonmiehellä, teollisuudessa, matalapalkka-aloilla… Tämä syrjäyttää paljon ihmisiä työmarkkinoilta, jos vaatimuksesta pidetään kiinni (usein englantia ei juuri koskaan edes tarvitse, ja silloin kun tarvitsee, saattaa riittää, että joku osaa, ei tarvitse kaikkien osata).
Toinen asia, joka syrjäyttää paljon ihmisiä työmarkkinoilta, on työturvallisuuskortti, tulityökortti, ikärajapassi, anniskelupassi, ensiapukortti, hygieniapassi…kaikki mahdolliset kortit ja passit. Työilmoituksessa vaaditaan jo passillisia hakijoita, muita ei huomioida. Korttikursseille pääsee vasta, kun on todistus työnantajalta työllistymisestä. Kortteja on usein monella eri tasolla, ja ne ovat voimassa 5 vuotta. Tämän jälkeen kalliille rahastuskurssille on pakko jälleen osallistua, jos aikoo jatkaa töissä.
Näistä kahdesta asiasta ei julkisuudessa keskustella juurikaan. Puhutaan vain kannustinloukuista, työn vastaanottamisesta, päivähoitopaikoista…
Ilmoita asiaton viesti
Noiden alojen tutkimuksen ja julkaisun kieli on englanti. Jos haluaa kehittää ammattitaitoaan jatkuvasti on englanniksi saatavilla olevan tiedon määrä valtava verrattuna siihen, mitä suomeksi tutkitaan tai käännetään.
Ilmoita asiaton viesti
On aivan eri asia olla kielen kuluttajana kuin tuottajana.
Kyseisistä koulutusohjelmista tulee ulos suorittavaa porrasta, ei tutkijoita.
Ilmoita asiaton viesti
Jos tunnet työelämää niin suorittavan portaan pitää myös pystyä itse kehittymään ammatissaan ja ymmärtämään alan uudet tuulet englanniksi. Muuten olet kääntäjien armoilla. Suomi on todella pieni kieli ja suljet todella paljon osaamista ja tietoa pois jos et opettele englantia.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri siksi nimenomaan englannin pitäisi olla ainoa pakollinen kieli Suomessa. Ruotsissa sen tärkeys on hyvin huomioitu ja siksi se on siellä kaikille pakollinen aine. Kun taas niille joille kielet ovat vaikeita, niin he voivat keskittyä kokonaan vain englantiin. Järkipäätös sekin, joka takaa kaikille tämän edes yhden tärkeän kielen kunnollisen osaamisen.
Meillä taas pakkoruotsi on monelle tulppana englannin opiskelun lisäksi ja näillä molemmilla, niin ruotsilla kuin englannilla on ihan sama viikkotuntimääräkin. Englannin osaaminen vaatisi kyllä enemmän resursseja, koska se on myöskin tärkeämpi ja ehdottomasti käytetympi kieli kaikkialla kuin ruotsi. Siksi myöskin ahvenanmaalaiset vaihtoivat englannin pakolliseksi ja ainoaksi vieraaksi kieleksi. Järkipäätös, jos vielä niin monissa oppilaitoksissa se muodostaa toisen kynnyksen ruotsin lisäksi?
Ilmoita asiaton viesti
Nykymaailmassa englannin kielen taito on välttämätön jokaiselle, eiköhän tuo asia ole selvä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on aivan totta, mutta sillä ei ole tekemistä opetuksen englanniksi antamisen kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä tarkoititko vastaustasi minulle, mutta näkisin pakkoenglannin puoltavan /tukevan suomalaille annettavaa englannikielistä opetusta, joissakin muissakin yleisissä opinnoissa, korkeakoulujen lisäksi.
Taannoin puhuttiin jopa Helsingin Kauppakorkeakoulun siirtyvän englannikieliseksi kokonaan, jos se oikein muistan? Se herätti paljon vastustusta, kun meillä ei vielä kaikki ole edes valinneet englantia peruskoulussa ja lukiossa. Englantia hyvin puhuvia opettajia ei myöskään kuulemma olisi ollut riittävästi saatavilla.
Englanti on toki tärkein ja puhutuin kieli nykyään kaikkialla, mutta suomalaisten oppilaitosten pitäisi se ottaa myöskin huomioon jo etukäteen, jottei ihmiset joudu eriarvoiseen asemaan. Pitäisi ensin taata pakkoenglanti Suomeenkin…
Ulkomaille korkeakouluihin menijät, jotka eivät ole opiskelleet esim. pitkää saksaa, joutuvat käyttämään ensimmäisen vuoden lähinnä vain kieliopintoihin. Sekin pitäisi jo opetusviranomaisten ottaa huomioon kielipolitiikkaa sorvatessaan nykyaikaan sopivammaksi kaikille.
Ilmoita asiaton viesti
Tieteen kieli on englanti, joten tiedeyliopistoissa voisi kaikki opetus olla englanniksi, mutta nyt kyseessä oli ammattikorkeakoulu. Siellä englanninkielinen opetus ei välttämättä ole järkevää.
Ilmoita asiaton viesti
Englanti on myös tekniikan kieli. Kyllä noilla aloilla, jotka perustuvat alati kehittyvään teknologiseen osaamiseen, englannin osaaminen on tärkeää.
Ilmoita asiaton viesti
Myös Suomen kieli on tieteen kieli.
Ilmoita asiaton viesti
”Kokonaan englanninkieliset koulutusohjelmat ovat sitten vielä oma ilmiö erikseen. Näitäkin on paljon. Suomalainen opettaa suomalaista englanniksi. Sairasta touhua.”
Vai sairasta. Onko sillä sitten väliä puhuuko sitä enkkua suomalainen vai jonkun muunmaalainen opettaja, jos koulutusohjelma on englanniksi sen vuoksi että se antaa työkaluja toimia kv-ympäristössä oikeine termeineen ja alan sanoineen.
Ilmoita asiaton viesti
Opetukset pohjautuvat aina uusimpiin tietoihin ja nuo tiedot ovat lähtökohtaisesti englanniksi. Tuota tietoa luodaan yhteensä kaikille aloille päivittäin niin paljon, ettei niitä kerittäisi kaikkia suomentaa edes silloin, jos kaikki suomalaiset suomentaisi niitä päätyökseen.
Helpompi ja vähemmän työläämpi vaihtoehto on olla suomentamatta niitä ja vaatia englannin kielen osaamista.
Ilmoita asiaton viesti
Ihminen pystyy opiskelemaan vaikka kohtalaisen uudella kielellä jos on pakko. Opiskellessa opitaan myös tiedonhankkimiseen liittyviä taitoja.
Että joku osio on muilla kielillä kuin suomeksi on normaalia, ja jos se on ongelma, ei korkeakoulu ole sitten oikea paikka.
Ilmoita asiaton viesti
Ammattikorkeakoulut ovat minusta kyllä eri asemassa, koska siellä valmistutaan myöskin pitkälti vain käytännön ammatteihin?
Ilmoita asiaton viesti
Siellä täytyy etsiä tietoa tekniikasta, uusista innovaatioista, tieteestä ja vaikka mistä. Opinnot valmistavat myös kansainväliseen työskentelyyn. Pelkällä suomella ei kannata kuvitella pärjäävänsä opinnoista läpi. En oikein edes ymmärrä miksi kukaan edes kaipaisi sitä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei kai kukaan sellaista ole edes ajatellut. Kieliä on paljon muitakin, joita tarvitaan maailmalla ja kuulemani mukaan missään muussa maassa ei paineta niin paljoa uusia kirjoja vuosittain kuin mitä mm.saksaksi tehdään:)
Toki englanti on se kaikkein tärkein kieli, mutta sen ei pitäisi saada rajata Rikun kaltaisten oppilaiden pääsyä haluamalleen alalle. Ei kaikkien optikkojen, röngtenhoitajien ym. tarvitse heti suunnata ulkomaille opintojen jälkeen. Opiskella voi myöhhemminkin tarvittavia kieliä haluamaansa maahan, esim.. Ruotsiin.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se estä mitään, se ei ole ongelma. Olen nähnyt lähes kielitaidottomien ihmisten tarttuvan opintoihin uudella kielellä. Se on opintoympäristön henki. Siellä OPISKELLAAN.
En tiedä Rikun tilanteesta, onko hän jo opiskelemassa vai ei. Turha on etukäteen murehtia tällaisia asioita. Murehtimisen tulee korkeintaan liittyä opiskelupaikan saamiseen. Se on ainoa millä on merkitystä.
Pidän tätä blogin aihetta aika omituisena.
Ilmoita asiaton viesti
En minäkään tiedä Rikusta muuta kuin tämän hänen kertomansa ongelman, joka minusta on ihan aiheellista tuoda esiin, koska se estää niiden oppilaiden pyrkimisen ihan tavalliseen, mutta tärkeään ammattiin.
On eri asia pyrkiä opiskelemaan englanninkieliseen opinahjoon, kuin vaatia jo ennakkoon englannin osaamisen riittävän tason kaikilta suomenkieliseen kouluun pyrkiviltä oppilailta. Jos tämä yleistyy, niin silloin pitäisi myöskin pakkoenglanti olla kielipolitiikassa jo etukäteen huomiotu.
En pidä tätä aihetta yhtään omituisena kuten sinä näytät sitä nyt pitävän. Minulle nämä nuoria ja lapsia koskevat asiat ovat aina päälimmäisinä, koska he ovat avainasemassa koko Suomen tulevaisuudesta ja myöskin suomalaisen kielen- kulttuurin – ja talouden ylläpidosta. On täällä Usarissa paljon huonompiakin aihetta, joista ei ole kellekään mitään oikeasti hyötyä. .
Ilmoita asiaton viesti
Olen sitä sukupolvea, että oppikoulussa saksan linjalle meni ’parempi’ väki ja englannin linjalle joutuivat muut. Jos Aatu olisi voittanut sodan, tilanne taitaisi olla toinen. Kulttuurivallankumous sodan jälkeen tehtiin Coca colan, elokuvan ja vaihto-oppilasjärjestelmän voimalla taloushegemonian saavuttamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Yli 40-vuotisen yliopistokokemukseni perusteella Riku on kyllä oikeilla jäljillä.
Tarpeettomalla vieraskielisellä opetuksella saadaan aikaan tehottomuutta.
1) Jos suomenkielinen opettaa englanniksi, hän ei kykene kuin ehkä 75 % suoritukseen verrattuna siihen, että hän antaisi sen suomeksi. Valmistelu mukaan luettuna prosenttiluku on vieläkin alhaisempi.
2) Kun suomenkielinen opiskelija kuuntelee englanninkielistä luentoa, hyötysuhde on samaa luokkaa. Se tarkoittaa, että kokonaishyötysuhde on vain noin puolet siitä mihin olisi päästy suomenkielellä.
3) Sekä luettaessa että kuultaessa olennainen osa oppimista liittyy tiedon prosessointiin. Vieraalla kielellä prosessointikapasiteetti menee valtaosin kääntämiseen, jolloin lopputulos on varsin huono.
Monesti englanninkielinen opetus koetaan jotenkin hienoksi sekä nykyaikaiseksi ja ikään kuin korkeatasoisemmaksi, mutta totuus on päinvastainen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei englantia hienostelun takia käytetä. Jos sekä luennoitsija että opiskelijat ovat suomenkielisiä, on luennot tietenkin järkevintä pitää suomeksi vaikka kurssin suorituskieli olisikin englanti. Luennon aluksi luennoitsija tiedustelee, onko salissa muita kuin suomenkielisiä ja luento pidetään sen mukaan.
Näin on ainakin omassa yliopistossani tapana.
Ilmoita asiaton viesti
Otit esille vielä toisen puolen asiasta. Yliopistoissa on muodikasta haalia opiskelijoita ulkomailta. Tätä ministeriö tukee ja tulostavoitteiden kautta tulee yliopistoille rahaa. Nyt kuitenkin englanninkielinen opetus heikentää tehokkuutta ja lisäksi ulkomaiset opiskelijat vievät vielä suomalaisia enemmän opettajien aikaa. Siis kustannustehokkuus laskee edelleen.
Kaiken kukkuraksi noista ulkomaalaisista, jotka sitten palaavat kotimaihinsa ei ole Suomelle muuta iloa kuin kustannukset ja edellä todettu tason lasku. Poliitikkojen pitäisi herätä huomaamaan, että Suomen yliopistojen pitää tukea nimenomaan Suomen kehitystä. Vaan eipä heräämisestä liene toivoa, jos kolmekymppiset asiantuntemattomat untuvikot toteuttavat opetusministeriössä omia visioitaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mitenkä se englanninkielinen opetus vähentäisi tehokkuutta? Asia lienee päinvastoin, oppiaineiston kääntäminen on iso kustannustekijä.
Ulkomaiset opiskelijat myös lisäävät opiskelun arvoa, suomalaisillakin opiskelijoilla tulee kontakteja vieraskielisiin ihmisiin harjoitusryhmissä ym. Sellaistahan työelämäkin nykyään on.
Se on kyllä aina harmi kun opintonsa päättänyt palaa kotimaahansa, parempi olisi saada heitä houkuteltua heitä jäämään Suomeen.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten kommentistani #24 ilmeni tehokkuus vähenee ihan oleellisesti, jos englanniksi opetetaan. Englanninkielinen luettava aineisto on sitten ihan eri asia. Se kuuluu tietenkin asiaan. Ei tarvitse kääntämään ruveta.
Toki kaikki kontaktit ovat hyväksi, mutta ulkomaiset opiskelijat ovat siitä kyllä aivan liian kallis hinta. He saavat myös opetuspanosta, joka on suomenkielisiltä pois. Nimittäin harvemmin ulkomaalaiset tulevat opiskelemaan pääsykokeen kautta.
Suomen harjoittama ulkomaalaisten koulutus käytännössä ilmaiseksi on rasite, joka vaikuttaa suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden oppimistuloksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Niin sanoit mutta asiasta tuskin mitään tutkittua tietoa on, joten mielipiteiksi jää. Sitäpaitsi yleensä peruskurssit on suomen kielellä ja syventävät englanniksi, joten mittaaminen lienee mahdotonta järjestää.
Opiskelijalle englanninkielinen kurssi toki saattaa teettää enemmän töitä, mutta opiksihan sekin on. Aineisto korkeakoulujen ja yliopistojen kirjastossa joka tapauksessa on jokseenkin täysin englanninkielistä, ainakin teknisellä alalla.
Meille nykyään pääsevät maksutta EU:sta tulevat opiskelijat. Vastavuoroisesti meidän nuoremme voivat opiskella täysin tai lähes ilmaisesti eri puolilla Eurooppaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kuinka on sitten suomalaisten monikielisyyden tarve, jos meillä jokaisen korkeakouluun menijän on osattava hyvin ainakin englantia ja ruotsia?
Mihin jäävät muut vaihtoehtoiset kielet, jos kaksi pakollista on jo ennakkoon valittu? Ruotsissa on kyllä paremmin se puoli järjestetty, kun kaikilla on aina jo pakkoenglanti valittuna ja muu ylimääräinen vieras kieli on vapaasti itse valittavana. Se on ainoa mahdollisuus laajempaan monikielisyyteen myöskin meillä.
Ilmoita asiaton viesti
Ruotsia vaan englannin tilalle. Suomalaisille olisi paljon tärkeämpää hallita molemmat kotimaiset kielemme sujuvasti. Ruotsinkielen sujuva taito mahdollistaa elämisen koko Skandinavian alueella. Olisimme yhtä suurta perhettä. Lisäksi, ruotsinkielen kautta on todella helppo oppia vaikkapa saksankieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Oulun ammattikorkeakoulussa kätilö ja ensihoitaja joutuvat myös suorittamaan vähintään 30 opintopistettä englanniksi, Tampereen vastaavassa ei ole tuollaista. Jne.
Oulun ammattikorkeakoulussa näköjään kaikissa koulutusohjelmissa on tuo 30 opintopisteen vaatimus. Toisaalta puhutaan pakollisista vieraskielisistä (ei siis ruotsinkielisistä) opintopisteistä, mutta vain englanti ilmeisesti hyväksytään/on ainoa tarjottava.
Ilmoita asiaton viesti
Eilen tai toissapäivänä oli YLE:n TV-uutisissa Oulun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoista kuvaa/juttu. Kolme suomalaista naista tekivät kannettavalla tietokoneella ryhmätyötä englanniksi TV-kuvissa.
Heistä oli tulossa työntekijöitä suomalaisiin päiväkoteihin.
Tutkin myöhemmin perusteellisesti, mutta tämä ilmiö näytti koulutuskuvausten perusteella Oulussa pahimmalta. Tampereella, Haaga-Heliassa ja Metropolia-koulussa ei ollut vastaavaa vaatimusta. Eikä muistaakseni Rovaniemelläkään.
Suomessa tietoisesti ajetaan politiikkaa, jossa suomi ei ole enää painokelpoista, vaan muuttuu vain epäviralliseksi suulliseksi kieleksi, jossa on runsaasti tarpeettomia lainoja englannista. Vain julkinen sektori tuottaa painettua aineistoa suomeksi, mutta kaikki tehdään nykyään myös englanniksi (ja osa ruotsiksi). YLE tuottaa www-sivuilleen verorahoilla joka päivä paljon uutisia englanniksi, juttujen aiheet ovat tärkeämmistä asioista kuin suomenkielisten uutisten. Nopeammin, helpommin ja selkeämmin pysyy Suomen asioista perillä lukemalla YLE:n tekstiuutiset englanniksi. Parempi palvelu siis englanniksi. Myös venäjäksi suunnilleen sama tilanne kuin englanniksi. Saameksi 4-5 juttua päivässä www-sivuilla tekstinä. Nämä pitää itse esim. hakukoneella löytää, vieraskielisiin uutisiin ei ole linkkiä suomenkielisten YLE:n www-sivujen uutisten sivuilla.
Ilmoita asiaton viesti