rikukivela Kirjoituksia lähinnä erilaisista epäkohdista

Miksi kehitysavun jättikorotus ei saa julkisuutta?

Valtiovarainministeriön tiedotteessa ei mainita asiasta mitään, Petteri Orpo ei sanonut tiedotustilaisuudessa asiasta mitään, tiedotustilaisuuden esitysmateriaalissa ei ole asiasta mitään. Petteri Orpo sen sijaan tiedotustilaisuudessa kertoo, että punakynää käytettiin ahkeraan perusteltujen menolisäysten hylkäämiseen, ja vain kaksi hyvin pientä menolisäystä hyväksyttiin. Muuten mentiin kehysriihen päätösten mukaan. Kehysriihen tiedote, jossa ei kerrota kehitysyhteistyöstä, -avusta tai ODA:sta yhtään mitään, kuten ei uutisissakaan tuolloin, huhtikuu 2018: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/hallitus-vah...

Tiedotusvälineet eivät ole kertoneet kehitysavun jättilisäyksestä mitään, paljon mitättömämmät asiat kyllä mainitaan.

Tiedotustilaisuuden tallenne: https://valtioneuvosto.fi/live?v=/vnk/ministries/ministeri-orpon-vuoden-...

Valtiovarainministeriön tiedote: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/ministeri-or...

Iltalehti: "Orpo päästi vain kaksi uutta menolisäystä budjettiinsa - ”Vedimme todella tiukkaa linjaa”"

"Helsinki-Vantaalle 1,8 miljoonaa ja rokotusohjelmaan miljoona"

https://www.iltalehti.fi/politiikka/201808082201124492_pi.shtml

Vaikuttaa siltä, että julkisen kehitysavun määrärahoihin tehtävät korotukset halutaan tarkoituksella tehdä mahdollisimman vähällä julkisuudella. Virkamiehet ovat lähteneet juonitteluun mukaan, koska tiedotteisiin ei asiaa ole kirjoitettu, vaikka niihin yleensä kirjoitetaan kaikki muutokset. Menneisyydessä kehitysavun muutokset on aina tiedotteessa kerrottu. Toimittajat eivät vaivaudu lukemaan itse suoraan budjettia. Hyvin harva vaivautuu.

Nykyinen hallitusohjelma: https://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelmat/-/asset_publisher/73-stubb-24...

Hallitusohjelmaa on rikottu ja rikotaan entistä röyhkeämmin Orpon esityksen mukaan ensi vuonna kehitysrahoituksen osalta, vaikka Orpo sanoo: "me vedimme todella tiukkaa linjaa". Todella tiukka linja koskee vain suomalaisia. Julkisen kehitysavun määrärahojen kanssa ei sitten vedetäkään todella tiukkaa linjaa, tai tiukkaa linjaa laisinkaan.

Julkisen kehitysavun määrärahoihin esitetään 105 miljoonan euron LISÄYSTÄ vuodelle 2019 kuluvasta vuodesta. http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259284-kehitysapuun-esitetaan...

Hallitusohjelmaa on rikottu röyhkeästi julkisen kehitysavun määrärahojen osalta jo aikaisemmin.

Hallitusohjelman mukaan kehitysyhteistyön finanssisijoitusten piti olla 100 miljoonaa euroa vuodessa, todellisuudessa budjetissa se on ollut 130 miljoonaa euroa vuodessa, niin kuin on Orpon budjettiesityksessä taas vuodelle 2019, niin kuin on tälle vuodelle ja sitä edellisellekin. Tämä määräraha kansantalouden tilinpidossa ei lisää valtiontalouden alijäämää ja on kehyksen ulkopuolinen, mutta lasketaan julkisen kehitysavun määrärahoihin eli ODAan.

Julkisen kehitysavun määrärahoja leikattiin vuodelle 2016 198,8 miljoonaa euroa. Hallitusneuvotteluissa sovittiin 200 miljoonan euron tasoleikkauksesta ensimmäisenä vuonna (eli 2016) ja menotason pysymisestä ennallaan sen jälkeen. Tämä hämmästytti, koska Keskusta eduskuntavaaliohjelmassaan lupasi leikata 200 miljoonaa ulkoministeriön hallinnonalalta (käytännössä kehitysavusta, mutta populistisesti puhuivat vain lähetystöverkoston karsimisesta vaihtoehtona kehitysavun leikkaamiselle, mutta eihän tuollaisia säästöjä mistään muualta löydy, varsinkin kun lähetystöjen menotasoa ja määrää oli leikattu jo edellisten hallitusten toimesta), Kokoomus 300 miljoonaa ja Perussuomalaisilla oli vaaliohjelmassaan ns. 250 + 250 malli, eli valtion kehitysapua 250 miljoonaa euroa ja yksityisten verovähennyksiä 250 miljoonan euron rajaan asti eli valtion kustannukseksi 500 miljoonaa euroa. Kun kehitysavun taso oli 2013 ja 2014 vajaa 1,2 miljardia euroa vuodessa, niin leikkausta Perussuomalaiset tarjosi vajaa 700 miljoonaa euroa vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelmassaan. Puolueet olivat suunnilleen samankokoisia, joten olisi luullut, että noista leikkauksista otetaan keskiarvo. Eli odotettavissa oli pyöreästi 400 miljoonan euron leikkaus neuvotteluiden tuloksena. Tulos oli puolet siitä.

Kansantalouden tilinpidon uusi YK:ssä kehitetty standardi nosti bruttokansantuotetta ja -tuloa siirtämällä aikaisemmin välituotekäyttöön kuuluneet tutkimus- ja tuotekehittelykulut investoinneiksi. Myös asejärjestelmät otettiin mukaan nostamaan BKT:ta. Myös laittomasta huumekaupasta ja prostituutiosta pitää maksaa kehitysapua niiden nostaessa BKT:ta. Vuonna 2014 Suomi pääsi lähimmäksi 0,7:ää sitten 1990-luvun alun, suhdeluvun ollessa 0,64. Nyt budjettisivuilla ja OECD:ssä lukee 0,59. Muistan 100 prosentin varmuudella tuon vuoden 2014 suhdeluvun ennen kuin typerästi ja takautuvasti Suomi laski uudelleen edellistenkin vuosien suhdeluvut SNA 2008/EKT 2010 -uudistuksen mukaan. Esim. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta on pitänyt vanhat saavutukset eli suhdeluvut ennallaan ja vasta vuoden 2016 luku 0,7 on uuden kansantalouden tilinpidon mukainen. Sen näkee tilastosta helposti, vuodesta 2013 luku on ollut tasan 0,7, mutta vuodelle 2016 tuli vajaan parin miljardin korotuspiikki, jotta saatiin suhdeluku pysymään samana SNA 2008:n tullessa käyttöön ja huomioiduksi kehitysrahoituksessa budjetintekoaikaan.

Sama koskee NATO:n kahden prosentin vaatimusta, joka on ollut aikaisempaakin enemmän esillä Trumpin valinnan jälkeen. Ei pitäisi voida olla niin, että YK:ssa (melkein kaikki YK:n jäsenmaat ovat YK-järjestelmässä ja YK:n alaisissa sopimuksissa kehitysmaita) päätetään tilastointiin muutoksista, jotka tekevät suomalaisista ja muutamasta muusta maasta pysyvästi köyhempiä, mutta näin on käynyt. Kukaan muu ei pidä Suomessa tätä asiaa esillä kuin minä. Suhdeluvut pitäisi laskea uusiksi vastaamaan sitä taakkatasoa, jollaiseksi se päätettiin aikoinaan asettaa. Tai jatkaa suhdelukujen laskemista niin NATO:ssa kuin OECD:ssä vanhan menetelmän mukaan. Mutta näin ei ole toimittu. USA:lle asialla ei ole merkitystä, koska Yhdysvallat ainoana ei koskaan hyväksynyt ja edelleenkään tunnusta 0,7:n tavoitetta ja asevoimien budjetti on edelleen yli 2 prosenttia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Ja mihin se lisäys lisätään? Budjetoituun vai toteutuneeseen?
Eli jos 2016 budjetoitiin 817 milj. mutta käytettiin 956 miljoonaa, niin sehän on kovin eri asia..

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Budjetoituun. Melkein 105 miljoonaa lisää budjetoidaan ensi vuodelle kuin mitä on budjetoitu tälle vuodelle.

Toteutuneet maksatukset eivät tietenkään voi olla suurempia kuin on määrärahoja budjetoitu aikaisemmin. Useammin on budjetoitu enemmän kuin on sinä vuonna saatu käytettyä. Esim. 2006, 2007 ja 2008 budjetoitiin enemmän määrärahoja kuin oli maksatuksia. Sitten 2009 ja 2010 maksatukset olivat suurempia. 2011 ja 2012 sitten taas budjetoitiin paljon enemmän kuin ehdittiin käyttää. 2012 määrärahat yhteensä 1 124,0 miljoonaa euroa, maksatukset 1 026,7 euroa eli melkein sata miljoonaa euroa vähemmän kuin oli budjetoitu määrärahaa sen vuoden budjetissa. Määrärahaa ei tarvitse välttämättä käyttää juuri sinä vuonna kuin se on budjetoitu.

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Aina voi tehdä lisäbudjetteja kesken vuoden, joilla lisätään rahoitusta. Näin tehtiin kolme kertaa vuoden aikana turvapaikanhakijoita tänne vyöryessä..

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #5

Toki. Esim. tälle vuodelle lisäbudjetissa hallitusohjelman vastaisesti myönnettiin lisää rahaa, kuten voi käydä ensi vuonnakin.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Julkisen kehitysavun budjetoituja (siirto)määrärahoja ja varsinaisia toteutuneita maksatuksia kulloisenakin vuonna ei sitten pidä sekoittaa!

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Kun hallituspuolueet tekevät kaikenlaisia lehmänkauppoja, niin mitään johtopäätöksiä ei voi tehdä suoraan niiden julkisuuteen antamista luvuista koskien kehitysapumäärärahoja.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

En ymmärrä. Eivät nämä luvut ole mitään julkisuuteen annettuja heittoja, vaan tuhlaajapoika-Petterin esittämiä määrärahoja, jotka voit itse tarkistaa osoitteesta http://budjetti.vm.fi/

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Kerrotko budjetin kohdat joista selviää esittämäsi korotus kehitysyhteistyörahoissa? Itse tarkastellessani vuoden 2019 esitystä, niin löysin yhden momentin, jossa on arvioitua korotusta alle 36 Meuroa. Ko. momentin arvioidut menot vastaavat ulkoministeriön momentin 30 arvioitua menojen määrää.
Ei tuo nyt kovin suuri korotus ole, kun vertaa vuoden 2016 udjettiin thetyä n. 300 milj.euron leikkausta, jota on sen jälkeen asteittain jälleen lisätty.

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2019&...

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2017&...

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #14

http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2019&...

990 915 000 euroa.

Ja itse asiassa siinä ylimmässä luvussa on virhe, pitäisi olla 586 006

Eli onko se sitten vieläkin enemmän kuin 990,92 miljoonaa euroa? En ole laskenut yhteen noita. Kaikkialla muualla luku on oikein eli 586 006 (000).

35,76 miljoonaa euroa ei mielestäsi "kovin suuri korotus ole". Mitä sanot siihen, että Orpo hylkäsi suuren määrän perusteltuja menolisäyksiä mainittuja kahta lukuun ottamatta, koska ei ole varaa, mutta sitten on varaa tuohon lisäykseen, eikä siitä tarvitse edes missään näköjään mainita? Edellisvuonna samaan kohtaan tuli jo 22 miljoonan euron lisäys.

Leikkaus ei ollut 300 miljoonaa, vaan 198,8 miljoonaa euroa! + Vihreiden viime hallituskauden kesken kompromissina saama hyvitys, että päästöhuutokauppatulot ohjataan kehitysyhteistyöhön ja ilmastorahoitukseen. Tuon käytännön lopetus tapahtui jo kesken vuoden 2015 lisäbudjetissa. Aivan keskeistä hallitusohjelmassa oli, että leikkauksen jälkeen menot pidetään ennallaan, siis eurot, ei mikään suhdeluku. Vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton kuorossa esittämä nyyhkytys siitä, että hallituskauden lopussa suhdeluku on niin ja niin pieni ei toteutunut/toteudu, vaikka talous on kasvanut enemmän kuin tuohon ennusteeseen (virhevasemmistolla siis kannuste arvioida talouden kehitystä liian myönteisesti, jotta suhdeluvusta saadaan pienempi) oli sisäänrakennettu.

Hallitusohjelman alkuperäinenkin leikkaus oli kuin Perussuomalaisten edustajaa ei olisi koko neuvotteluissa edes ollut mukana. Tai edustajaa ei ainakaan kiinnostanut edustaa puolueen eduskuntavaaliohjelmassa 2015 ollutta kantaa asiaan. Perussuomalaisten äänestäjille näytettiin keskisormea jo hallitusohjelmalla. MUTTA NYT EDES SIITÄ EI PIDETÄ KIINNI. Ensi vuonna ollaan käytännössä samalla tasolla kuin 2015 eli lähtötasolla, kun lisäbudjetissa todennäköisesti tulee vuodelle 2019 entisestään lisää ja tuossa ylempänä mainitussa taulukossa on liian pieni luku ylimpänä, tosin en ole vielä laskenut, onko tuo 991 miljoonaa euroa kuitenkin laskettu oikean luvun mukaan, joka on kaikkialla muualla oikein. Katso kommentti 11

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #16

Riku "Mitä sanot siihen, että Orpo hylkäsi suuren määrän perusteltuja menolisäyksiä mainittuja kahta lukuun ottamatta, koska ei ole varaa, mutta sitten on varaa tuohon lisäykseen, eikä siitä tarvitse edes missään näköjään mainita?"

Joo, en ole mielissäni laisinkaan udjettiesityksistä. Erilaisista tuista olisi leikattavaa ja paljon ja noille leikkausille löytyy parempia kohteita muissa menojen kohteissa lisäyksinä.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Riku, tarkoitin siis sen tekstisi kappaleen lukuja,jotka koskivat 2016 määrärahoja.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Hyvä että tätä kokoomus/keskustan tuhlailua pidetään esillä, veronmaksajat kiittää.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Mitä enemmän Suomella (ja muilla) menee vuodessa asevoimiin ja kehitysapuun rahaa, sitä köyhempi Suomi on, koska se on aina hyvinvoinnista pois. Muista tarpeellisista julkisista menoista. Tai jos ei ole niistä pois, sitten on verotettu liikaa (tai otettu velkaa liikaa).

Perussuomalaiset taitaa olla ainoa eduskuntapuolue, joka ei kannata vähintään 0,7 %:n osuuden antamista bruttokansantulosta kehitysapuun. Kokoomuksessa on 2011 ja 2015 ollut useitakin ehdokkaita, jotka ovat halunneet lopettaa kehitysavun kokonaan tai leikata siitä niin paljon kuin mahdollista. Mutta sitten eduskuntavaalien jälkeen Kokoomuksen eduskuntaryhmä yksimielisesti on hyväksynyt ohjelman, jonka mukaan Kokoomuksen eduskuntaryhmä kannattaa 0,7 prosentin antamista (jos ei "valitettavasti" heti ole mahdollista, niin ainakin pitkän aikavälin tavoitteena). Elina Lepomäki, Susanna Koski ja Eero Lehti ainakin keräsivät ääniä sillä, että kannattivat julkisen kehitysavun määrärahojen lopettamista, kuten Kokoomusnuoret (kehitysavusta itse asiassa en löytänyt enää mitään mainintaa uusimmassa Kokoomusnuorten tavoiteohjelmassa (en tiedä, onko enää uusin)) paljon julkisuutta (oliko vuosi 2013?) saaneessa tavoiteohjelmassaan.

Yksi asia on varmaa: sitten kun ollaan 0,7:ssä (nykyiselläkin kansantalouden tilinpidolla), Vihreät ja Vasemmistoliitto eivät siltikään ole tyytyväisiä. Kepa valittaa kannanotossaan silti. Sitten aletaan vaatimaan, että 1 prosentti, kuten Luxemburg, Ruotsi ja Norja. Valitetaan, että Suomi välttelee vastuutaan, ja verrataan vain Ruotsiin. Jne.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Vuonna 2014 Valtiovarainministeriön hallinnonalalla oli julkisen kehitysavun määrärahoja 106 888 000 eli 106,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 Orpo esittää 156 809 000 euroa eli 156,8 miljoonaa euroa.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Ulkoministeriön hallinnonalalla momentilla 24.30.66 on tämän (http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2019&...) sivun mukaan 579 306 000 euroa vuonna 2019, mutta samalla momentilla 586 006 000 euroa tämän (http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp;jsessionid...) sivun mukaan. Tuossa on selvä virhe.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Momentille 24.30.66. esitetään 35 760 000 euron eli 35,8 miljoonan euron lisäystä tästä vuodesta ensi vuodelle. Jo tälle vuodelle oli seuraava lisäys: 528 195 000 ---> 550 246 000 eli 22,051 MILJOONAN EURON LISÄYS MÄÄRÄRAHOISSA hallitusohjelman vastaisesti.

KYLLÄ ON TÖRKEÄÄ (VELKA)RAHOJEN KÄYTTÖÄ SAMAAN AIKAAN KUN SUOMESSA HARJOITETAAN VASTUUMINISTERIN MUKAAN "todella tiukkaa linjaa".

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Toimeentulotuesta nipistetään yli 12% .
Kotimaan köyhiltä siis leikataan jotta voidaan lahjoittaa ulkomaille enemmän.
Jakovaraa siis riittää maapallon "ylikansoituksen" tukemiseen, melko sairasta.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Toimeentulotuki ja takuueläkehän ovat olleet ainoat, joita nykyinen hallitus on korottanut (+ SDP hankki muutaman irtopisteen, kun sai hallituksen perumaan rintamalisään esittämänsä indeksileikkauksen). Toimeentulotukeen on tehty indeksitarkastukset, vaikka muihin ei. Kun indeksi meni miinukselle, hallitus ei pienentänyt toimeentulotuen määrää, vaikka kaikki muut pienenivät. Toimeentulotuen pyhyys tulee ilmeisesti Suomen surkeasta perustuslaista, paskasta perustuslakivaliokunnasta ja paskoista perustuslain tulkinnoista. Matuille ei voinut maksaa edes hieman työmarkkinatukea alempaa tukea, koska perustuslaki. Perustuslaki ja kansainväliset sopimukset joka puolella esteenä virhevasemmiston puheissa. Kansainvälisistä sopimuksista voi erota, irtisanoutua. Perustuslakia (ja sen tulkintaa) voi muuttaa, kuten se yhtäkkiä nyt onkin mahdollista vielä nopeutetusti, kun suomalaisia pitää voida vakoilla.

Matti Lehtinen: "Kotimaan köyhiltä siis leikataan jotta voidaan lahjoittaa ulkomaille enemmän."

Juuri näin asia on. Ja tiedotusvälineet eivät kerro asiasta. Ja vaikka kertoisivat, suomalaiset ihmeellisen yleisesti hyväksyvät asian.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Se, joka päättää, mitä YLE:n ja MTV3:n TV-uutisissa kerrotaan ja miten, radiouutisissa, Helsingin Sanomissa ja STT:n uutisissa jne. käyttää huomattavaa valtaa. On ilmeisesti päätetty, että Perussuomalaisille annetaan niin vähän julkisuutta kuin mahdollista ja mieluiten kaikki vähäinen julkisuus liittyen vain maahanmuuttoon. On ilmeisesti päätetty, että kehitysavun korotukset ja määrärahatason mainitseminen on tabu. Koska valtaapitävät tietävät ulkoministeriön jokakesäisestä kyselystä, että vain noin joka kymmenes kansalainen (tutkimuksen kohdeväestöstä, siis aikuisista) tietää (oikeasti vähemmän, koska pitää valita jokin luku valmiista vaihtoehdoista, joita oli ehkä 6-9, joten arvaajat pitää tuostakin vähentää) edes sinne päin kehitysavun vuosittaisen määrärahatason. Melkein kaikki ne, jotka eivät tiedä, veikkaavat sen olevan huomattavasti paljon vähemmän kuin se oikeasti on. Tämänkesäisessä kyselyssä ei kyllä ollut tarkempaa tietoa tästä, kerrottiin vain: "Kansalaiset kuitenkin arvioivat kehitysyhteistyömäärärahojen tason alakanttiin." Esitysdioissakaan ei ollut tarkempaa tietoa tästä asiasta.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

loistava blogi kirjoitus!

Harvinaisen hyvin kirjoitettu ja otettu asioista selvää jne!

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

Pidän kyllä esillä tätä asiaa vuodesta toiseen. Mielestäni matalapalkkaisen työntekijän, köyhän eläkeläisen tai jonkun nuoren opiskelijan ei pitäisi maksaa kesätyönsä veroissa sellaisista asioista, joista ei ole oikein hyötyä elämän missään vaiheessa kenellekään, koska sitä varten me emme ole valtiota ja verotusta kehittänyt.

Listaan aina samat eli yle 500 milj., kehitysapu 500 milj., tuulivoimatuki 200 milj., taide- ja teatterituki 450 milj., ja sitten ne isommat palat joista voi leikata on asumistuki 2 miljardia, maataloustuet 2 miljardia, ja sitten ne 4 miljardia yritystukia (joista en ole saanut tarkkaa lukua tai selvitystä mistään). Lisäksi puoluetuet 30 milj. ja varmasti monta muuta, josta en vain tiedä.

Toki osaa yritystuista, maataloustuista tai ehkä asumistuistakaan ei voida ottaa sellaisenaan pois, mutta järjestää ne halvemmin tai eri tavalla. Nyt kansalainen pakotetaan moneen asiaan mukaan veroja maksamalla, vaikka hän ei niitä omassa elämässään tarvitse. Monelle on todella vaikea mieltää, että alle 1600e/kk tienaavien ihmisten elämässä ei välttämättä televisio, uimahalli, jäähalli, teatteri, kehitysapu tai jonkun muun ihmisen luksusasuminen Helsingin keskustassa ole kauhean kiinnostavaa rahoittaa, jos itsellä on opintolainaa ja hammashoito ei vieläkään ole ilmaista. Asialliset asiat pitäisi tulla ensin kuntoon, ja valtion kannustaa ihmistä toimimaan oikein: säästämään, kehittymään, ja sitten omilla varoillaan tekemään tuota kehitysapua, maksamaan YLE:stä/Netflixistä avoimessa kilpailussa tai ostamaan mitä tahansa viihdettä tai harrastetta ihan itse.

Maamme on yliverotetussa tilassa. Sosiaalituissakin pitäisi olla tolkku, että ei voi olla kannustetumpaa ryypätä Helsingin yksiössä toimeentulotuella, kuin mennä opintolainalla opiskelemaan. Muuten ihmiset jäävät vain juomaan kaljaa, jos opinnot vaatii lainaa. Ja koko valtio on tappiollinen projekti, ja sitten lähetetään rahaa ulos velaksi. Ei järjellinen valtio voi toimia näin loputtomiin. Mutta Sipilä-Orpo & co ei vaan tajua asiaa.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

"Pidän kyllä esillä tätä asiaa vuodesta toiseen."

Tämä on ilmeisesti vastaus blogitekstini viimeisen tekstikappaleen virkkeeseen: "Kukaan muu ei pidä Suomessa tätä asiaa esillä kuin minä." Kuten blogitekstin huolellisesti lukemalla voi ymmärtää, viittaan tällä SNA 2008/EKT 2010 -uudistuksen köyhdyttävään vaikutukseen, kun kaikki puolueet vaativat edelleen samaa 0,7:ää, vaikka se ei ole enää se vanha 0,7. Samalla tavalla Naton tavoite on pidetty ennallaan, vaikka se tuli kansantalouden tilinpidon uudistuksen takia huomattavasti suuremmaksi taakaksi. Sotilasmenojen nostaminen (asejärjestelmät) jo itsessään nostaa nykyään kansantalouden tilinpidossa mitattavaa talouden kokoa, toisin kuin ennen, mikä taas pakottaa hyvittämään noston entistä suuremmalla tuhlauksella sotavoimiin ja kehitysapuun. Entisiä menoja siirrettiin tuloiksi.

"kehitysapu 500 milj."

Väärin, kehitysapu 991 milj. ensi vuodelle (ja lisätalousarvioissa todennäköisesti vielä lisää tuohon, kuten aikaisempien vuosien budjeteista voit käydä katsomassa).

Kreikan valtion televisio kun suljettiin ja viitattiin suureen budjettiin ja työntekijämäärään sekä vähäisempään katsojalukuun kuin halvemmalla tehdyillä yksityisillä kanavilla, ja ainoa mahdollisuus (niin päätettiin) oli aloittaa puhtaalta pöydältä, vertailin YLE:ä ja kyseistä Kreikan yhtiötä. YLE:n rahoitus- ja henkilötyövuosien määrän taakka suomalaisille oli selvästi suurempi ja vastineeksi saamme erään poliittisen laidan propagandaa, suomalaisten syyttelyä maailman ongelmista ja yksipuolisesti ulkomaisia ohjelmia lähinnä englanninkielisistä maista. En saanut tekstiä koskaan julkaisukuntoon ja menetin sen, kun kiintolevyni hajosi. Hyvin tutkitun artikkelin kirjoittaminen on raskasta ja aikaavievää eikä näitä kirjoituksiani lue juuri kukaan.

Kehitysapubudjetin ulkopuolellakin ulkoministeriön työntekijämääräkin paisuu, 2017: 1 404 2018: 1 432 Orpo esittää vuodelle 2019: 1 476 henkilöstön kokonaismääräksi.

Lisäksi: "Hallinnonalalla arvioidaan olevan lisäksi sotilaalliseen kriisinhallintaan palkattua henkilöstöä v. 2019 enintään n. 500 henkilötyövuotta, siviilikriisinhallintaan palkattua henkilöstöä n. 120 asiantuntijaa ja ulkomaanedustuksen toimipisteisiin asemamaasta palkattua henkilöstöä v. 2019 n. 940 henkilöä."

Kulttuuri- ja "kansalais"järjestötuet pitäisi lopettaa kokonaan. Rikkaita tuetaan, että teatterikäynti olisi halvempaa yms. ALV myös epäreilusti alhaisempi.

Budjetin lukeminen on aivan raivostuttavaa! Niin paljon sieltä voisi karsia. Sääntelyä pitäisi karsia myös voimakkaasti, vaikka liikennekuolemat, ruokamyrkytykset, "huono" rakentaminen jne. lisääntyisivätkin. Ja erota EU:sta, YK:n sopimuksista ja mahdollisesti YK:stakin (pelkkä "vaniljajäsenyys" ei ole kovin paha, mutta Suomi on kaikissa Suomelle vahingollisissa sopimuksissa mukana), OECD:n DAC:stä (Israel on jo nyt paljon rikkaampi kuulumatta DAC:hen (vaikka on OECD:n jäsen) kuin Suomi silloin, kun antoi yli 0,7 kehitysapuun 1980- ja 1990-luvuilla), Euroopan ihmisoikeussopimuksista ja kaikista muistakin ihmisoikeussopimuksista... Suomi maksaa vuodessa miljoonia useille luottoluokittajille, jotka eivät osaa kertoa Suomen taloudesta mitään, jota ei muutenkin tiedettäisi.

Nykyistä surkeaa, tuhlaavaa vihervasemmistolaista hallitusta moittiessa pitää muistaa, että oppositio on vielä huonompi, tuhlaavampi, sääntelevämpi ja vihervasemmistolaisempi hallituksen saamasta kritiikistä päätellen.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

28.69.

Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)
Valtiovarainministeri Petteri Orpo esittää ensi vuodelle 2 069 000 000 euroa, lisäystä vuodesta 2018 188 miljoonaa euroa eli kymmenen prosenttia!

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

YLE ei kerro päivittyvässä uutisessaan (jossa pitäisi olla kaikki oleellinen, muu oleellinen onkin) mitään kehitysavun korotuksesta, mitään mainintaan ei ollut ainakaan kello 13:37

https://yle.fi/uutiset/3-10374246

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Ei mitään kehitysavusta kehysriihen 2018 tiedotustilaisuudessa, joka alkoi kello 14. YLE:n suoratoisto katkesi vähäksi aikaa, joten aivan kokonaan en tilaisuutta nähnyt, mutta tuskin tuona aikana mitään mainittiin.

Valtioneuvoston tiedotteessa (https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publis...) ei ole mitään muuta kuin tämä: "Yksityisen sektorin toimijoiden osallistumismahdollisuuksia kehitysyhteistyöhön kehitetään hallituksen kehityspoliittisen selonteon mukaisesti osoittamalla kehitysrahoitusinstrumentti Finnpartnershipiin 1,5 milj. euron lisämääräraha."

Ministeriöiden tiedotteita budjettiriihestä 29.8.2018
https://valtioneuvosto.fi/budjetti-2019

Kaikki muut ministeriöt paitsi ulkoministeriö ovat laittaneet tiedotteen ulos koskien budjettiriihen 2018 päätöksiä. USKOMATONTA, jollei itse näkisi. Asia halutaan todella pitää mahdollisimman vähän huomion kohteena. Kuten Perussuomalaisten jättäminen pimentoon. Uutisiin pääsee vain, kun on jotain kielteistä (Kansanedustajien kulukorvaukset, Huhtasaaren gradu, eilinen A-studio, jossa tarkoituksella Perussuomalaiset-puoluetta käsiteltiin Pohjoismaiseen vastarintaliikkeeseen liittyen. Suomi-areena, A-studio ja A-talk, puolueiden kesäkokoukset, näissä Perussuomalaiset eivät päässeet julkisuuteen kuten muut puolueet. Sinisetkin ovat saaneet näkyvyyttä näissä, Perussuomalaiset ei. Simon Elo on ollut useasti A-studiossa parhaaseen katseluaikaan (jo sinä aikana, kun hän avoimesti kannatti Terhoa Perussuomalaisten puheenjohtajaksi), Perussuomalaisista vain ehkä joku silloin, kun puhutaan maahanmuutosta tai "populismista". + Tom Packalen tarkoituksella otettiin A-talkiin, kun keskusteltiin Venäjän hyökkäyksestä kemiallisin asein Englannissa. Kun yhdesti oli pakko päästää Perussuomalainenkin A-talkiin, niin mahdollisimman haitallisessa ja epäsuotuisassa yhteydessä puolueelle). Milloin Perussuomalaiset-puolueen maahanmuuttoon liittymätön ehdotus/kannanotto/tiedote jne. on päässyt uutisiin? Viime vuonna Perussuomalaisten varjobudjetista pääsi YLE:n pääuutislähetykseen vain pari asiaa, jotka oli valittu niin, että ne vaikuttaisivat puolueen suosioon mahdollisimman haitallisesti/vähiten hyödyllisesti. YLE:n katsojille tärkeimpänä kerrottiin, että Perussuomalaiset haluaa leikata YLE:n rahoitusta. Lisäksi mainittiin pari muuta vähäpätöistä asiaa, joilla saatiin mahdollisimman moni inhoamaan puoluetta. Tärkeimpiä eroavaisuuksia hallituksen esitykseen ei mainittu, juttu oli muutaman sekunnin kestoinen.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Perussuomalaisten kesäkokous oli vasta tänään (eilen) 30.8.2018. YLE TV-uutisiin ei päätynyt mitään muuta asiaa kuin jotain ääriliikeyhteyksistä ja Halla-ahon haastattelusta muutama sekunti koskien noita.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Nyt "Talousarvioesitys (14.9.2018)" kertoo, että julkisen kehitysavun määrärahoihin esitetään 988 668 000 euroa vuodelle 2019.

Eroaa siis vähän edellisestä ( Valtiovarainministeriön ehdotus (9.8.2018) ).

Siis 990,9 --> 988,7

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset