rikukivela Kirjoituksia lähinnä erilaisista epäkohdista

Englanti valtaa tilaa virkakielenä(kin) Suomessa

Nyky-Suomessa suomalaiset ministeriöt tilaavat raportteja suomalaisilta tekijöiltä Suomen julkisen sektorin toiminnasta, englanniksi. Ulkoministeriö tilasi raportin "Stepping Up Finland’s Global Role in Education" Ritva Reinikalta, Hannele Niemeltä ja Jukka Tulivuorelta.

Aikaisemmin kiinnitin huomiota, kun suomalaisen tekemä raportti Suomen kehitysavun vaikuttavuudesta Suomen hallitukselle tehtiin englanniksi.

Näitäkin selvästi törkeämpää toimintaa on se, että "talouspolitiikan arviointineuvosto" julkaisee raporttinsa englanniksi. Valtioneuvoston asetuksessa ei sanota mitään neuvoston käyttämästä kielestä. Raportti on tyypillisesti päivän ykkösuutinen esim. YLE:n uutislähetyksissä ja siitä käydään poliittista vääntöä. Jotta tähän sisäpoliittiseen keskusteluun voi osallistua, täytyy osata englantia, jotta raportin voi lukea.

Patenttia voi hakea Suomessa englanniksi jne.

Syöpä leviää.

 

-------------------------------

https://valtioneuvosto.fi/en/article/-/asset_publisher/finland-could-hav...

https://um.fi/documents/35732/0/UM_case_education_loppuraportti.pdf/a77c...

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140061

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (35 kommenttia)

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

"Puheenaihe" (avainsana) on "Englannin kieli" teknisistä syistä, en saa sitä alkamaan gemenalla.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Miksi pitäisi, kun se on "otiskko"?

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

En tarkoita otsikkoa, vaan noita aihetunnisteita, joita voi olla enintään viisi (ja ylläpidon pitää hyväksyä aihe, jotta se tulisi tuohon näkyviin).

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #5

Ymmärsin kyllä ja siksi laitoin sanan "otsikko" lainausmerkkeihin. Tuossa sanalistassakin se on ensimmäinen sana, joka aloittaa "lauseen".

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #7

Jos luetteloi enintään viisi sanaa ilman yhteyttä toisiinsa, ei kyseessä ole virke. Yksittäiset sanat aloitetaan gemenalla, vai olenko väärässä? Ainakin mielestäni niin tuntui tyylikkäämmältä. Tutkin asiaa. Mainitsin asiasta, koska ajattelin, että siitä voi tulla huomautuksia, kielen nimet kun kirjoitetaan usein väärin versaalilla aloittaen. Yritin useasti vaihtaa oikean muodon, mutta ei toiminut. Puheenvuoron aihetunnisteet alkavat yleensä versaalilla. Uuttakin voi ehdottaa, kuten yritin. Aihetunnistetta "englannin kieli" ei ole olemassa. Yritin ehdottaa ylläpidolle sellaista, mutta alkukirjain muuttui aina itsestään versaaliksi. "Tallenna"-painikkeesta painettaessa ei tapahtunut mitään.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #12

Minua häiritsee enemmän iso kirjain aiheen "Kotimaa" alussa, koska en huomannut puhetta sen nimisestä lehdestä. Eikä sekään kovin paljon häiritse.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #13

En ymmärtänyt, miksi kirjoitit tällaisen viestin. Ajattelin, että täällä on tuollainen "puheenaihe", ja siitä pitäisi mielestäsi olla kaksi eri versiota, jotta sekä yleis- että erisnimi saadaan käsiteltyä. Mutta sitten: "en huomannut puhetta sen nimisestä lehdestä" (koko sivustolta siis). Sitten vieritin sivun ylös ja näin kyseisen "puheenaiheen" tällä sivulla.

Voin vakuuttaa, että minä en ole sitä sinne laittanut! Laitoin ainoastaan tuon yhden aihetunnisteen, josta oli puhe. Se on tullut sinne itsestään tai jonkun muun laittamana. Sitä ei vielä aamupäivälläkään siinä vielä ollut.

Katsopa, sitä ei muuten näy tällä (http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/) blogin pääsivulla niin kuin muut "puheenaiheet".

Kun alun perin kirjoitin blogitekstin, oli jotain teknistä häiriötä; muokkauksia ei pystynyt tallentamaan.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #14

Klikkasin "puheenaihetta" (aihetunnistetta); sillä näytti olevan aika paljon kirjoituksia. Heti tuli mieleeni yksi mahdollinen selitys, kun huomasin, että ensimmäinen sillä löytynyt kirjoitus oli päässyt ns. karuselliin: liittyykö tuo siihen? Näyttää liittyvän, koska suureksi hämmästyksekseni myös TÄMÄ kirjoitus oli päässyt tuohon toimituksen valitsemaan esille nostettujen kirjoitusten joukkoon.

Kaikista kirjoituksistani tämä pieni huomioni (en edes linkittänyt mainitsemaani selvitystä Suomen kehitysavun tuloksellisuudesta/vaikuttavuudesta, koska en sitä löytänyt) pääsi toimituksen esille nostamaksi! Ensimmäinen kerta. Ja juuri tähän kirjoitukseeni kaikista käytin vähiten vaivaa.

Kävin kaikki kirjoitukseni tänne läpi: kaikista teksteistäni tämän valitsisin viimeiseksi, jos itse saisin yhden valita. Tämä on se kirjoitus, jonka haluaisin ihmisten lukevan, jos he voisivat lukea vain yhden: http://rikukivela.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249510-...

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #15

Onkohan tässä mainitsemani selvityksen suomenkielinen tiivistelmä?: https://um.fi/documents/384998/385866/finskspr%C3%...

Results on the Ground? –
An Independent Review of Finnish Aid

Riippumaton arvio Suomen kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta
Kesäkuu 2015
Ritva Reinikka

Googlella löytyvä linkki ulkoministeriön www-sivustolle ei enää vie mainostettuun tiedotteeseen, jossa pitäisi olla linkki kokonaiseen selvitykseen, vaan uudelleenohjaa ulkoministeriön etusivulle. Selvitys ei ole enää ainakaan helposti julkisesti saatavilla, jos lainkaan. Ei muuten ole ensimmäinen kerta. Miksi tiedote ja raportti pitää poistaa sivustolta? Ei tuollainen teksti vie kiintolevytilaa niin paljon, että se kannattaisi poistaa.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #16

Selvityksen nimellä se löytyi helposti: https://julkaisut.um.fi/p/274-results-on-the-groun...

Kun en selvityksen nimeä muistanut, niin etsiminen tapahtui Googlettamalla eri asioita. Näillä sanoilla löysin selvityksen jäljille: "Suomen kehitysyhteistyön vaikuttavuus hyvää keskitasoa". Hakutulosten ensimmäisen sivun toiseksi viimeinen hakutulos oli se sivu, jota etsin, mutta jota ei enää ole olemassa, vaan uudelleenohjaa etusivulle.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #17

"Ulkoministeriö tilasi arvioinnin eduskunnan pyynnöstä alkuvuonna 2015"

Eduskunta mm. hyväksyi englanninkielisen ns. Kreikan vakuussopimuksen (kiireellä). Suomenkielinen epävirallinen käännös, jolla ei ole mitään virallista asemaa (ei osa sopimusta, sopimus olemassa vain englanniksi, suomennoksessa voi olla vaikka mitä virheitä), valmistui myöhemmin. Kansanedustajat joutuivat siis tekemään äänestyspäätöksen sopimuksesta, jota ei moni kansanedustaja ymmärtänyt (kokonaan tai osittain). Lehdet tekivät juttuja kansanedustajista, jotka eivät osanneet ollenkaan englantia.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Should we all to be worried about that?
(en vastaa mahdollisista kielioppivirheistä, koska englanti ei ole äidinkieleni)

Itseäni on vi****nut Suomen amerikkalaistaminen jo viimeiset 20-vuotta!

Käyttäjän Kirsiomp kuva

um.fi/julkaisut löytyy em. loppuraportista 2 sivun tiivistelmä, jos jollekin se kelpaa 80-sivuisesta raportista yhteenvetona

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Virkakieli = virka-asioissa käytettävä kieli; viranomaisten käyttämä (kirjoitettu) kieli, hallinnon kieli.

Valtiovarainministeriössä esim. Hetemäki laittaa suomenkielisiin esityksiin, raportteihin ja julkaisuihin kuvaajia yms. englanninkielisillä selityksillä. Jotkut julkaisut on tehty englanniksi.

Käyttäjän ahkalevisalonen kuva
Kalevi Salonen

Riku on aivan oikeassa: kyseessä on syöpä, joka taas pieneltä osaltaan nakertaa Suomea ja suomalaisuutta.

1. Se rajoittaa joidenkin kansalaisten mahdollisuuksia ymmärtää asioita.
2. Kun kyse on Suomea koskevista asioista, ei ole mitään tarvetta esittää niitä englanniksi.
3. Se luo tehottomuutta. Suomalainen joutuu yleensä käyttämään enemmän aikaa vieraskieliseen ilmaisuun. Monesti myös ilmaisujen tarkkuus ja yksityiskohtaisuus heikkenevät.
4. Se tulee maksamaan suomenkielen käyttöä enemmän.
5. Asiassa on aika tavalla itsetarkoituksellisen snobbailun makua.

Tässä olisi oiva aihe puolueiden vaaliohjelmiin, sillä laajempaa kannatusta englanninkielistämiselle tuskin löytyy. Paheksun myös erityisesti opetusministerimme esiintymistä syövän edistäjien eturintamassa.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Minua risoo se, että suomi tehdään tarpeettomaksi tai vähemmän tarpeelliseksi suomalaisten itsensä toimesta, jopa verovaroilla. Esim. kun lukee viranomaisten www-sivuja, Fineli-koostumustietopankkia tai mitä tahansa, kaikki tai melkein kaikki on tehty kolmella eri kielellä. Tilastokeskuksella oli useita hyväpalkkaisia kääntäjän työpaikkoja avoinna ja haussa suomesta englantiin samaan aikaan, kun siihen kohdistui valtion päätös määrärahaleikkauksesta ja mietittiin, mitä tilastoja lopetetaan. Kolmikielisyys pysyi ennallaan, säästöt haettiin lopettamalla useita tilastoja yms.

Hallitusohjelma (myös edelliset) on saatavilla kolmella kielellä, kuten hallitusneuvottelujen aikaan virkamiehet päivittivät hallitusneuvottelujen verkkosivuja kolmella kielellä. Suomalaiset ovat sairaan herkkätuntoisia siitä, mitä muut meistä ajattelevat. Sairaalloisen vieraanvaraisia, mukavia muille maille. Joskus etsin ja luin Norjan ja Saksan puolueiden hallitussopimusta/hallitusohjelmaa, joka luonnollisesti oli saatavilla vain norjaksi ja saksaksi. Sama Italiassa ja muualla. Suomessa kaikki tehdään kolmesti, Suomi ei ole kaksikielinen, vaan kolmikielinen, kun näistä kustannuksista puhutaan. Silti vain kaksikielisyys saa paskaa niskaan, vaikka ongelma on todellisuudessa pahempi eli kolmikielisyys viranomaisten materiaaleissa, verkkosivuilla ja palveluissa joka paikassa.

Mitä enemmän Suomea koskevaa tietoa on saatavilla englanniksi (ja muilla kielillä), sitä vähemmän on tarvetta opiskella suomea pysyäkseen perillä Suomen asioista. YLE julkaisee www-sivuillaan (https://yle.fi/uutiset/osasto/news/) paljon englanninkielisiä uutisia; niillä pysyy Suomen asioista perillä jopa helpommin, paremmin ja laadukkaammin kuin suomenkielisillä uutisilla, kun kaikki oleellinen löytyy tuolta, mutta hömppä, mielipidevaikuttaminen ja nollauutiset on jätetty pois.

(Korkea)Koulutuksesta ei nyt tässä viestissä sen enempää: siellä ollaan jo terminaalivaiheessa.

Kansallinen Kokoomus r.p. on ehkä innokkain englannittaja eduskuntapuolueista? Luin joitakin vuosia sitten Kokoomuksen eduskuntaryhmän jonkin asiakirjan, jossa kerrottiin eduskuntaryhmän toivomuksista moniin asioihin. Englannin asemaa halusivat monin paikoin vahvistaa. Englanninkielisiä peruskouluja, julkisia palveluja, varhaisempaa ja runsaampaa opetusta, monet haluavat jopa virallisen kielen asemaa. Ulkomaisen työvoiman tarveharkinta pois ja Suomen yhteiskunta pyörimään englanniksi. Kokoomuslaiset eivät tykkää, että suomen kieli on suojelemassa työntekijöitä maailmanlaajuiselta kilpailulta.

Kokoomuslinnake Espoo otti englannin viralliseksi kielekseen. Espoon kaupungin kanssa voi asioida tulevaisuudessa kaikissa asioissa englanniksi.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Onko suurikin huolenaihe, että patenttia "voi" hakea englanniksi?

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Suurempi huolenaihe on se, että sote-ja maakuntauudistuksen materiaaleista vain pieni osa on ruotsiksi, ks. alueuudistus.fi.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Minusta taas suurempi huoli on ettei englantia lueta riittävästi jo ihan pennusta alkaen. Se on kuitenkin kieli, joka entisestään aina vain vahvistuu ja sitä pitäisi jokaisen suomalaisen osata hyvin. Monipuolinen vieraiden kielten osaaminen on meillä Suomessa vielä ihan retuperällä muihin maihin verraten.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Suomalaisista halutaan tehdä kaksikielisiä (suomi ja englanti). Käytännössä tämä on historiassa johtanut aina siihen, että toinen kieli alkaa näivettyä. Kielillä on aina ollut selvä "nokkimisjärjestys" (maailmanpolitiikassa, yhteiskunnassa, yhteisössä, jossakin yhdessä asiassa, esim. yhdellä tieteenalalla (ennen kuin englannista tuli ylivoimainen tieteen ykköskieli, ykköskieli saattoi olla eri tieteenalan mukaan), jne.).

Kun jokin alue saavuttaa tilanteen, jossa kaikki lapset ovat kaksikielisiä, se on ensimmäinen vaihe kielen hävityksessä/häviämisessä. Luonnollisen kielen elinvoimaisuudesta ja olemassaolosta kertoo se, että on olemassa ihmisiä, jotka ovat täysin yksikielisiä. Jos he eivät ymmärrä jotain, se ei kuulu kieleen. Nyt Suomessa keskustelualueilla ja keskusteluissa heitetään sekaan englanninkielisiä sanoja ja ilmaisuja, koska kaikkien oletetaan ne ymmärtävän. Ei tarvitse miettiä, miten jokin ilmaistaan suomeksi. Jos joku osaa vaikkapa japania, hän suodattaa keskusteluissa mieleentulevat sopivat japaninkieliset ilmaisut, muttei tee samaa suodatusta englannille.

Jopa Suomen presidentinvaalitenteissä ehdokas Laura Huhtasaari heitteli useasti ja monessa eri tilaisuudessa puheeseensa ja kirjoitukseensa englanninkielisiä sanoja ja ilmauksia. Esim. suorassa televisiolähetyksessä hän puhui "opt-out":ista, jos muistan oikein. Sosiaalisessa mediassa hän saattaa kirjoittaa kokonaisen lauseen englanniksi, koska ei ilmeisesti osaa suomea tarpeeksi hyvin. Vaikka on opettaja. Huomautin hänelle täällä jopa otsikkotason typeryydestä, vastaus: "en noudata kielenhuoltoa blogeissani".

Käyttäjän pkaka kuva
Pekka Kauppala

Monipuolinen vieraiden kielten osaaminen on meillä Suomessa mennyt ihan retuperälle englannin kielen käytön ja opetuksen ylettömän vahvistamisen vuoksi muiden kielten kustannuksella. Takavuosina ainakin joten kuten sivistyneet suomalaiset osasivat yleensä useita kieliä. Nykyään muiden kielten oppiminen jää lähinnä muodolliseksi, sellaiseksi ettei sillä mitään lueta eikä edes kielen käyttövaltioissa uskalleta käyttää. Ja pelkällä englannilla suokmalaiset jäävät syvällisemmän ajatustenvaihdon ja sen myötä kulttuurin tuntemisen ulkopuolelle muualla kuin englanninkielisissä maissa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #29

Tilastollisesti hassunkurinen kommentti. Vielä 1950-luvulla siinä 3 000 – 4 000 kokonaisesta 80 000 – 100 000 hengen ikäluokasta ylipäänsä opiskeli edes hiukan jotakin muuta kuin äidinkieltään.

Harmittaako enemmänkin se, että jotenkuten sivistyneitä suomalaisia on nykyään niin paljon?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Mielenkiintoista on nähdä mikä on englannin kielen rooli EU:ssa Brexitin jälkeen.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ei se muutu, koska englanti on tosiasiallinen maailmankieli. Tieteessä se peri aseman saksalta 1930-luvulla. Kulttuurissa ja politiikassa saksalta, ranskalta ja venäjältä 1970-luvulla.

Lopulta siitä tuli jopa diplomatian kieli. Omassa passissani kansainvälinen kieli oli ranska vielä vuonna 1976, mutta seuraavassa passissa se oli jo englanti.

Sen jälkeen kun kiinalaiset ja japanilaiset valtiomiehet ja tutkijat rupesivat vastaamaan lehdistötilaisuuksissa englanniksi, kävi selväksi, että tämä on ihmiskunnan kieli vielä pitkään.

EU:n tosiasiallisena työkielenä pysyy englanti. Tätä vastaan Junckerilla, Macronilla, Merkelillä tai muillakaan vastuullisilla johtajilla ei ole mitään.

Tämä ei tietenkään poista avaajan asiallista huolenaihetta siitä, että kunkin kansakunnan omien viranomaisten tulisi julkaista asiakirjansa maan virallisilla kielillä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kaivelin juuri repaleisessa muovipäällysteessä olevan vaaleanpunaisen pahviajokorttini esille (muuta minulla ei koskaan ole ollutkaan) ja siinä seisoo ylhäällä: "AJOKORTTI - KÖRKORT - PERMIS DE CONDUIRE"

Muu teksti on sitten vain suomeksi ja ruotsiksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Virallisena EU-kielenä se säilyy Irlannin ansiosta.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Väärin.

Irlannin tasavalta on EU:lle nimittänyt kielekseen irlannin (iiri).

Virallisena kielenä EU:ssa englanti pysyy, vaikka Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta eroaisi EU:sta, Maltan takia. Jos Maltakin esim. eroaa, Irlannin tasavalta käsittääkseni voi vaihtaa valintansa irlannista englantiin.

Ja joka tapauksessa poliittisella päätöksellä voidaan päättää, että englanti pysyy virallisena kielenä, vaikka se ei muuten pysyisi.

(Näin luin yli kaksi vuotta sitten, kun asia oli pinnalla.)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

EU:ssa on 24 virallista kieltä. Noille kaikille asiakirjat on käännettävä. Käytännön valiokuntatyössä varmaan harvemmin keskustellaan bulgarian, maltan tai slovakian kielillä tulkkien välityksellä. Puhutaan englantia ja heitetään joskus ranskan, saksan, espanjan tai italian sana väliin. Jos joku puolalainen tai unkarilainen ei ymmärrä, se tuskin on pahin puute hänen ymmärryksessään.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #27

Suurinta osaa asioista ei käännetä. Oletko koskaan vieraillut EU:n www-sivustoilla? Monet asiat ovat vain kolmella kielellä, jopa kahdella. Useat vain yhdellä, esim. vasta kun selvitin kananmunien hintakehitystä ja löysin itseni EU:n virallisilta sivuilta. Kananmunien hinnoista oli tietoa vain englanniksi, kyseistä PDF-tiedostoa ei ollut saatavilla edes ranskaksi.

Komission työkieliä ovat vain ranska, englanti ja saksa. Eurostat julkaisee julkaisunsa vain noilla kielillä, sieltä ei löydy mitään suomeksi tai italiaksi.

EKP:n tiedotustilaisuuksissa on aina samanaikaistulkkaus ("simultaanitulkkaus"), kielet ranska, englanti, saksa. En ole koskaan nähnyt, että ranskalainen tai saksalainen toimittaja (tai toimittaja ylipäänsä) kysyy kysymyksensä lehdistötilaisuudessa ranskaksi tai saksaksi, vaikka kysymyksestä ei saisi mitään selvää ja vieraan kielen puhuminen tuottaa suuria vaikeuksia. Jean-Claude Trichet itse vastasi aina kysymyksiin englanniksi, vaikka olisi voinut käyttää hyväkseen samanaikaistulkkausta ja vastata esim. ranskalaisen tiedotusvälineen ranskalaiselle toimittajalle ranskaksi. EKP:n julkaisutoiminnasta melkein kaikki on vain englanniksi.

"Jos joku puolalainen tai unkarilainen ei ymmärrä, se tuskin on pahin puute hänen ymmärryksessään."

Mitä tähän nyt sanoisi...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #32

Niin. Vierailen europa.eu -sivustolla monta kertaa viikossa. Kuvaamasi tilanne vaikuttaa hyvin järkevältä. Kaikki viralliset päätösasiakirjat ja muut toimenpiteitä aiheuttavat tekstit julkaistaan kaikilla kielillä. Eurostatin taulukothan koostuvat lähinnä niin sanotuista arabialaisista numeroista.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä Vastaus kommenttiin #34

On muitakin sivustoja kuin tuo.

Lainsäädäntö ja EU:n virallinen lehti nyt ainakin tehdään kaikilla kielillä. EU:n eduskunnassa (kansanedustuslaitos) saa puhua kaikkia virallisia kieliä, ja puheet tulkataan muille edustajille ja kuuntelijoille.

Numerotaulukot tietokannoissa on vain yksi osa-alue Eurostatia. Niissäkin lukee sivussa, mitä numerot edustavat. Edes lehdistötiedotteita ei koskaan julkaista muilla kielillä kuin ranskaksi, englanniksi ja saksaksi.

Liisa Nyqvist

Syöpä se todellla on - siis ei englannin kieli, vaan se, että syomalaiset snobbailun halunsa tai alemmuuskompleksinsa takia pyrkivät käyttämään englantia kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Itse olen asunut Englannissa ja opiskellut ko. kieltä syvällisesti, joten uskon osaavani sitä. Silti käytän sitä vain silloin, kun on todellinen tarve. Ikävää on myös se, että usein nämä suomesta englantiin väännökset ovat aika surkeita. Ne ivät ole mitään oikeaa kieltä, vaan ns. lingua francaa. Suomen kieli on niin hieno ja harvinainen kieli, että meidän pitäisi olla ylpeitä siitä, kehittää sitä ja käyttää aina kun mahdollista.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Asiaa hiukan tang... köh, sivuten: Iirin kielen asema Irlannin tasavallassa on numeroiden valossa ja arjen käytännössä jokseenkin sama kuin ruotsin Suomessa, vaikka historiallinen tausta on toisenlainen.

99% irlantilaisista osaa englantia hyvin ja yli 90% puhuu sitä äidinkielenään. Maan toiseksi puhutuin kieli on puola ja kolmanneksi puhutuin iiri. 39% irlantilaisista ilmoittaa ymmärtävänsä iiriä jonkin verran, mikä ei ole kovin vaikuttava määrä – ottaen huomioon, että pakkoiiri on suoritettava päästäkseen opiskelemaan.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Huvittavasti myös kaikki "Gaeltacht"-kunnat sijaitsevat länsirannikolla :)

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset