rikukivela Kirjoituksia lähinnä erilaisista epäkohdista

Mitä jokaisen pitäisi tietää ilmastoneuvotteluista

Yleensä puhuessani ilmastoneuvotteluista ihmisille kasvotusten he eivät usko minua, kun sanon, että Singapore, Israel, Etetä-Korea, Katar jne. ovat kehitysmaita. Myös uutisia seuraavat ihmiset ovat epäuskoisia. Tämä on toimittajien vika, jotka vuosikymmenestä toiseen vain pelaavat Singaporen pussiin kirjoittamalla "rikkaista maista" , "teollisuusmaista" tai "kehittyneistä maista". Silloin ihmiset luulevat, että kyse on oikeasti rikkaista maista, oikeasti teollisuusmaista tai oikeasti kehittyneistä maista. MUTTA NÄIN ASIA EI OLE. Ovatko toimittajat tietämättömiä, tyhmiä vai tarkoituksella Singaporen asialla?

On olemassa hyviä perusteita sen puolesta, että Singapore voitaisiin määritellä koko maailman kehittyneimmäksi valtioksi. Päivänselvää on, että Singapore on maailman vauraimpien maiden joukossa ykkösluokassa.

Jotkut väittävät, että 1990 (UNFCCC:n perusvuosi, benchmark, johon verrattuna päästöjä piti/pitää vähentää) määriteltiin taloudellisin perustein, mikä maa on kehitysmaa ja mikä ei. UNFCCC valmistui 1992. Niin liitteen 1 ja 2 kuin liitteissä mainitsemattomat sopimusosapuolet päätettiin ja määriteltiin poliittisin perustein. Miksi muuten Turkki oli liitteen 2 osapuoli (Annex II), kun taas Singapore liitteissä mainitsematon kehitysmaa (non-Annex I party)? Singapore olisi päässyt OECD:n jäseneksi jo 1980-luvulla, jos vain olisi hakenut jäsenyyttä. Singapore ei edelleenkään halua hakea OECD:n jäsenyyttä, vaan haluaa piilotella ns. G77-maiden joukossa ja Small Island Developing States -maaryhmässä, joka on aktiivinen toimija ilmastoneuvotteluissa ja jolla on mm. Green Climate Fundissa oma pysyvä johtoryhmäpaikka. Turkki on OECD:n perustajajäseniä. OECD:n historia ja edeltäjärakenteet ovat sotaan ja Euroopan politiikkaan liittyviä, mistä syystä Turkki on ollut mukana alusta asti. Taloudellisesti vuonna 1990 tai 1992 Singapore olisi kuulunut laittaa Annex II -osapuoliin ja Turkki ei.

 

Singaporen elintaso 2017: 85 535,38 US dollaria

Suomen elintaso 2017: 40 585,72 US dollaria

Lähde: Maailmanpankin (World Bank) tietokannat tradingeconomics.com -sivuston kautta. https://tradingeconomics.com/singapore/gdp-per-capita-ppp

 

Ostovoimayhdenvertaiset dollarit on ainoa oikea mittari elin- ja kulutustasolle ja BKT:lle eli tuotannolle. Singapore pitää valuuttansa virallisen vaihtokurssin keinotekoisesti liian heikkona. Inflaatiota Singapore säätelee valuuttansa ulkoisen arvon muutoksilla, ei keskuspankin korkojen muutoksilla. Niinpä Singaporen keskuspankilla ja rahaviranomaisilla on aivan hirvittävän valtavat ulkomaisten kovien valuuttojen varannot. Singaporen vaihtotase on valtavan ylijäämäinen, 19,5 prosenttia BKT:stä vuonna 2017. Virallisen valuuttakurssinkin mukaan Singaporen BKT asukasta kohti on maailman korkeimpia, korkeampi esim. kuin USA:n (jonka päästöt ja elintaso selvästi korkeampi kuin ns. Länsi-Euroopan). Mutta virallisen vaihtokurssin BKT:tä Singapore voisi halutessaan milloin tahansa nostaa reilusti, jos niin vain päättäisi.

Pari vuotta sitten Singapore mainosti maailmalle (esim.: https://www.straitstimes.com/world/singapore-climate-action-plan-not-con...), kuinka epäitsekkäästi se kehitysmaana päätti, että sen INDC:n toteuttaminen ei ole ehdollinen sille, että Singapore saa kehitysapuna sen toteuttamiseen tarvittavat varat. Tämä ei oikeasti ole yhtään minkäänlainen myönnytys, koska kehitysapua ja ilmastorahoitusta Singapore tuskin oli muutenkaan saamassa. Singapore on aikaisemmin mm. laskenut ylimääräiset kulunsa siitä, että se on vaihtanut kivihiiltä maakaasuun. Vaikka mitään ilmastonmuutos- ja kasvihuonekaasusyitä ei olisi edes olemassa, Singapore olisi silti tehnyt tämän vaihdon, koska se paransi ilmanlaatua ja elintasoa Singaporessa. Silti Singapore vaatii tästä maakaasuun siirtymisestään tunnustusta ja hyvitystä. Päästöjä ökyrikas Singapore aikoo kasvattaa tulevaisuudessa. Kasvihuonekaasupäästöjensä huippuvuodeksi Singapore kaavailee "around" 2030, eli vuoden 2030 jälkeen. Esim. Kiinan kansantasavalta on luvannut, että sen päästöt saavuttavat huippunsa viimeistään vuonna 2030.

Singapore joka paikassa korostaa aina sitä, kuinka sillä kehitysmaana (non-Annex I party) on "limited resources" eli vähäiset resurssit. Todellisuudessa Suomessa asti uutisoitiin, miten Singaporella on "liikaa rahaa". (https://www.verkkouutiset.fi/singaporella-on-liikaa-rahaa-jakaa-bonuksia...) Pieni osa budjettiylijäämästä jaettiin yksinkertaisesti suoraan kansalaisille. Kehitysapuun, ilmastorahoitukseen tai Green Climate Fundiin ei Singaporella kuitenkaan rahat riittäneet, koska Singapore on omien sanojensa mukaan vaatimattomilla resursseilla varustettu kehitysmaa. Poliittisesti Singapore on "valovuosien päässä" siitä tilanteesta, että se alkaisi esim. rahoittaa oikeiden kehitysmaiden päästövähennystoimia, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja Green Climate Fundia. Tiukin luottoluokittaja eli Standard & Poor's antaa Singaporelle korkeimman AAA-luottoluokituksensa vakailla näkymillä sanoen, että luottoluokituksen laskun mahdollisuus on "etäinen". https://www.cnbc.com/2017/04/12/sp-keeps-singapore-rating-at-aaa-says-pr... Standard & Poor's antaa Suomelle toiseksi korkeimman luottoluokituksensa, mikä on silti erittäin hyvä maailmanlaajuisesti. 2014 oli suuri uutinen, kun se pudotti Suomen pois AAA-kerhosta.

Brasilian pääneuvottelija sanoi eräässä haastattelussa ennen Pariisin ilmastokokousta (kun tekstistä oli kova vääntö valmistelevissa istunnoissa), miten ratkaisuun pääseminen on "mahdotonta", jos Singapore, Etelä-Korea ja Katar ("esimerkiksi", tarkoittaen, että on muitakin) edelleen pitävät kiinni kehitysmaan asemastaan. No, ratkaisuun päästiin lopulta yliajalla "kehittyneiden maiden" antaessa periksi kuten aina ennenkin, eli että Singapore, Etelä-Korea, Katar, Israel jne. ovat edelleen kehitysmaita. YK:n ympäristösopimusten neuvottelut toimivat konsensus-periaatteella. Ei ole mahdollista pakottaa Singaporea kehittyneiden sopimusosapuolien puolelle. Ja jos joku "vapaaehtoisesti" (esim. Malta EU:n painostuksen takia, EU sinällään oikeushenkilönä on jo itse sopimusosapuoli ja Annex II -osapuoli) pyytää osapuolikokousta siirtämään itsensä kehittyneiden valtioiden puolelle, se tapahtuu aina vain Liitteeseen yksi eli Annex I -osapuoliin, jotka eivät ole sopimuksen mukaan velvollisia kantamaan koko maailman ilmastorahoitustaakkaa, jos ne eivät löydy myös Liitten 2 eli Annex II -maaluettelosta. Liitteestä 1, mutta ei liitteestä 2 löytyivät alun perin vain ne paljon saastuttaneet kehittyneet sopimusosapuolet, jotka saivat neuvoteltua itselleen "siirtymätalous"-aseman, joka jatkuu edelleen. Nämä ovat siis Euroopan entisiä sosialistisia talouksia, kuten Venäjä, Valko-Venäjä, Tšekki, Slovakia, Puola, Ukraina, Viro, Latvia, Liettua jne. Kazakstan ja Azerbaidžan Neuvostoliitosta esim. eivät ole tällä listalla, vaan niillä on täysi kehitysmaan asema. Kazakstan tosin vapaaehtoisesti halusi Annex I -osapuoleksi vain Kioton pöytäkirjaan liittyen, jotta se pääsi rahastamaan Länsi-Eurooppaa ns. kuumalla ilmalla. Muuten Kazakstan halusi ja sai pitää täyden kehitysmaan asemansa sopimuksessa. Kun päästöt sosialismin romahduksen jälkeen romahtivat, kun saastuttavaa ja tehotonta teollisuutta markkinataloudessa suljettiin, niille syntyi päästöoikeuksien ylijäämää verrattuna Kioton pöytäkirjan päästövähennysvaatimuksiin, jotka ne pystyivät myymään Lännen markkinatalousmaille. Kun tämä tyhjästä tullut raha saatiin Länneltä otettua, sitten Kazakstan halusi ryhtyä taas kehitysmaaksi maailmanhistorian loppuun saakka, minkä osapuolikokous hyväksyi. Jugoslavia olisi ollut kaiken järjen mukaan Annex I -osapuoli, mutta sodan ja hajoamisen takia Jugoslavia ja sen seuraajavaltiot saivat ikuisen kehitysmaan jättipotin. Sittemmin EU on pakottanut Slovenian ja Kroatian Annex I -osapuoliksi, mutta Serbia on kehitysmaa (non-Annex I party) UNFCCC:n mukaan.

Annex II -valtiot:

Alankomaat

Amerikan yhdysvallat

Australia

Belgia

Espanja

Euroopan talousyhteisö

Irlanti

Islanti

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta

Italia

Itävalta

Japani

Kanada

Kreikka

Luksemburg

Norja

Portugali

Ranska

Ruotsi

Saksa

Suomi

Sveitsi

Tanska

Uusi-Seelanti

 

Vain nämä sopimusosapuolet ovat vastuussa koko maailman ilmastorahoitustaakasta, sopeutumisrahoituksesta, teknologian siirrosta ja vahingonkorvauksista (ns. loss and damage -asia. Jotenkin ihmeellisesti vain Annex II -maat ovat velvoitettuja maksamaan vahingonkorvauksia koko maailman päästöjen aiheuttamien tuhojen johdosta, eli esim. Japani on vahingonkorvausvelvollinen, mutta Etelä-Korea ei, vaikka Etelä-Korean päästöt ovat suuremmat, mutta Etelä-Korea nauttii kehitysmaan asemaa YK:n sopimuksissa).

Turkki oli Annex II -valtioissa alkuperäisessä sopimuksessa. Turkki kieltäytyi kokonaan liittymästä UNFCCC:hen. Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 2002 Turkki poistettiin listalta. Turkki liittyi UNFCCC:hen vuonna 2004, muodollisesti Annex I -valtiona, käytännössä kehitysmaan oikeuksilla osapuolikokouksen erillispäätöksillä ja lupauksilla, jotka Turkille annettiin, katso Turkin INDC. Turkki vaatii itselleen ilmastorahoitusta ja Recep Tayyip Erdoğan on kertonut, ettei Turkki vahvista (ratifioi) Pariisin sopimusta, jos Turkki ei saa pitäviä takeita siitä, että Turkki tulee saamaan tulevina vuosikymmeninä huomattavan määrän ilmastorahoitusta ja teknologiasiirtoja. Turkki on epäillyt sen saamaa ilmastorahoitusta, koska USA on ilmoittanut lähtevänsä Pariisin sopimuksesta ja lopettavansa ilmastorahoituksen (Reuters). Ja koska Turkki edelleen löytyy Annex I -osapuolista ja on kohtuullisen korkeatuloinen, kehittynyt OECD-maa. Palestiinan vasta hyväksytyn jäsenyyden takia USA ei voi ilmastorahoittaa, koska laki kieltää rahoittamasta järjestöjä, jotka ottavat täysjäsenekseen ja tunnustavat Palestiinan. Ennen tätä Kongressi ei suostunut antamaan määrärahoja edes Obaman surkean pienelle ilmastorahoituspotille, jonka alkuperäiseen määrään kaikki pettyivät siitä ilmoitettaessa ja joka oli asiantuntijoiden ennakoiman haarukan aivan alapäässä tai sen alle. Tästä Obaman ilmoittamasta määrästä (joka oli paljon alle sen osuuden, mikä on USA:n osuus Annex II:n bruttokansantulosta) lopulta pystyttiin maksamaan vain kolmannes.

Annex II -talouksia on maailmassa 23 kappaletta (24, jos EU sopimuksen allekirjoittajana lasketaan erikseen vielä yhdeksi), mutta oikeita rikkaita talouksia on esim. Maailmanpankin (World Bank) uusimman luettelon mukaan 81 kappaletta.

Joskus kuulee valitettavan sitä, että kun Kiina on kehitysmaa ilmastosopimuksessa, niin X ja X. Mutta Kiina ei edes vielä kuulu näihin oikeasti korkeatuloisiin ja vauraisiin maihin. Juuri kun Pariisin sopimuksen teksti oli saatu joulukuussa 2015 nuijittua hyväksytyksi ilman yhdenkään maan estäessä sitä, YLE kertoi tästä television pääuutislähetyksessään klo 20.30, joka ajoittui juuri samoihin minuutteihin. YLE:n toimittaja paikan päällä kokouksessa raportoi tuoreeltaan, että sopimuksen mukaan Kiina on yhä kehitysmaa. Hän mainitsi yhden ainoan maan, ja valitsi Kiinan. Tämä on juuri sitä propagandaa tai osaamattomuutta, joka on nannaa Singaporelle, Israelille, Etelä-Korealle, Katarille ynnä muille. Myöskään Turkki ei kuulu noihin 81:een maahan. Ilmastosopimuksen teollisuusmaista Venäjä ja Valko-Venäjä eivät ole mukana noiden 81:n talouden joukossa, kuten ei aivan vielä Malesiakaan, joka tunnetaan hyvin ärhäkkänä palomuurin puolustajana. Tuossa 81:ssä maassa eivät ole mukana edes kaikki EU-maat, vaikka kaikki EU-maat ovat sopimuksen mukaan kehittyneitä sopimusosapuolia.

Palomuuri tarkoitaa sitä, että nyt jo melkein kolmekymmentä vuotta sitten poliittisesti tehdyt liitteet 1 ja 2 UNFCCC-sopimukseen ovat ikuisia, kiveen hakattuja, muuttumattomia ja että ne määrittelevät maiden vastuut, velvollisuudet ja rahoitustaakan ikuisesti. Tässähän ei ole mitään oikeudenmukaisuutta ja järkeä. Joskus perustellaan historiallisilla päästöillä. Nykyiset päästöt ovat kuitenkin niin suuret, että noin vuosikymmenessä syntyy samat päästöt kuin koko ihmiskunnan kumulatiiviset päästöt ennen vuotta 1970. Eikä ole oikein perustella historiallisilla päästöillä ennen kuin tuli yleiseen tietoon niiden mahdollinen vaikutus ilmastoon. Kuvaitissa, Bahrainissa, Katarissa, YAE:ssa, Saudi-Arabiassa ym. muutaman vuosikymmenen jatkuneet maailman suurimmat asukasta kohti olevat päästöt tekevät niistä jo nyt asukasta kohti myös kumulatiivisesti ja historiallisesti pahimpia ilmastorikollisia. Maailman rikkaimmassa valtiossa Katarissa (joka on ollut käytännössä sotatilassa naapurimaidensa kanssa kesäkuusta 2017, Mattis sai huhujen mukaan estettyä jo suunnitellun ja päätetyn hyökkäyksen Katariin) kansalaiset elävät erittäin leveästi ja ympäristöstä vähät välittäen kasvihuonekaasupäästöjen asukasta kohden ollessa 5-10 kertaiset esim. Pohjoismaihin nähden viimeisten noin 60 vuoden aikana. Kansalaista kohti päästöt ovat aivan huimat näissä maissa, koska huomattavalla osalla vierastyöläisiä on surkeat palkat ja olot. Vierastyöläisiä on suurin osa asukkaista. Ylivoimainen valtaosa ihmiskunnan kumulatiivisistä päästöistä on tullut juuri noiden edellisten 60 vuoden aikana. Siis suurin historiallinenkin syyllisyys ja ilmastovelka löytyy maista, jotka nauttivat ilmastokokouksissa kehitysmaan oikeuksista ja ovat oikeutettuja Annex II:n antamaan ilmastorahoitukseen (hillitsemis- ja sopeutumisrahoitus), teknologiansiirtoon ja vahingonkorvausmaksuihin. Nämä maat ovat myös poliittisesti "valovuosien" päässä siitä tilanteesta, että alkaisivat itse lahjoittamaan rahaa esim. Green Climate Fundiin. Aseisiin kyllä löytyy rahaa, näissä maissa on maailman suurimmat asevarustelumenot suhteessa (suuriin) bruttokansantuotteisiin. Esim. Saudi-Arabialla on ollut jo muutaman vuoden maailman kolmanneksi suurin puolustusbudjetti USA:n ja Kiinan jälkeen, siis absoluuttisesti, ei suhteessa mihinkään.

Singaporella on myös julmetun suuri puolustusbudjetti, historiallisesti neljän ja kuuden prosentin välillä bruttokansantuotteesta, viime vuosina jonkin verran pienentynyt, tänä vuonna arviolta vajaa 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. https://www.janes.com/article/78021/singapore-announces-4-increase-in-de...

Singapore voisi hyvin leikata puolustusbudjetista ja laittaa 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysapuun ja ilmastorahoitukseen, mutta Singapore itsekkäänä ei halua niin tehdä. Singaporelaiset eivät yksinkertaisesti hyväksy sitä, että heidän verorahojaan käytettäisiin esim. Saharan eteläpuolisen Afrikan hyväksi. Olen vuosien aikana keskustellut asiasta muutaman singaporelaisen kanssa. Heille olisi aivan kauhistus, raivostuttavaa ja mahdotonta hyväksyä, että Singapore alkaisi maksaa kehitysapua köyhille kehitysmaille. He eivät haluaisi maksaa silloin veroja. Tässä on järisyttävä ero esim. Suomeen, jossa Ulkoministeriö haastatteli (tai teetätti mielipidetiedustelut ja haastattelut) "1004 henkilöä eri puolilla Suomea henkilökohtaisina käyntihaastatteluina 17.5.–8.6.2018. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä 95 %:n luotettavuustasolla. Kehitysyhteistyömäärärahojen lisääminen saa kannatusta. Kaikkiaan 61 % nostaisi kehitysyhteistyömäärärahoja, 23 % pitäisi ennallaan, 11 % vähentäisi jonkin verran tai merkittävästi ja 2 % lopettaisi kokonaan." Kuten joka vuosi, suomalaiset arvioivat kehitysyhteistyömäärärahojen määrän erittäin pahasti alakanttiin ja metsään. Tänä vuonna kyselytutkimuksen julkaistusta aineistosta ei käy ilmi, miten arvaukset jakautuivat. Aikaisempina vuosina kansalaiset ovat tyypillisesti vastanneet, että kehitysavun määrä vuodessa on 1 miljoonaa, 10 miljoonaa tai enintään 100 miljoonaa vuodessa. Hyvin pieni osa on valinnut oikean vaihtoehdon eli noin 1000 miljoonaa euroa vuodessa. Valtaosalla suomalaisista ei ole minkäänlaista käsitystä Suomen vuosittain antaman kehitysavun suuruusluokasta. Kuten ei monesta muustakaan asiasta. Nykyisessä demokratiassa valta on massalla, jolla on hyvin vaillinaiset tiedot ja ymmärrys.

Yksi itsekkyysindeksi valtioille on esim. puolustusbudjetin ja kehitysavun suhde. Pohjoismaat, Alankomaat, Luksemburg, Irlanti ja Saksa ovat tämän indeksin mukaan epäitsekkäimpiä. Oman, Saudi-Arabia, Kuvait, Israel, Bahrain, Algeria ovat maita, joilla on suurimmat "puolustusbudjetit" ja jotka eivät maksa kehitysapua tai ota pakolaisia.

Singaporen ja monen muun maan itsekkyys näkyy ilmastokokousten ja kehitysavun antamattomuuden lisäksi pakolaisten vastaanottamattomuutena.

https://www.straitstimes.com/singapore/singapore-cant-accept-refugees-mha

https://www.hongkongfp.com/2018/01/07/refugees-not-welcome-asean-chair-s...

Se, ettei Singaporessa muka olisi tilaa, on aivan täysi tekosyy, jota Singapore viljelee. Singapore ei ota vastaan turvapaikkahakemuksia tai kiintiöpakolaisia. Singapore ei voi muka liittyä YK:n vuoden 1951 pakolaissopimukseen ja vuoden 1967 pöytäkirjaan, koska Singaporessa ei ole tilaa ulkomaalaisille. Kiintiöpakolaisia Singapore ei suostu ottamaan omaa osuttaan tai edes yhtä kiintiöpakolaista vuodessa. Singaporen kansalaisia Singaporessa oli 3,375 miljoonaa vuonna 2015, väestön ollessa 5,535 miljoonaa samana vuonna. Nyt väestöä on noin 5,7 miljoonaa, joista siis ulkomaalaisia selvästi yli kaksi miljoonaa. Ulkomaalaisia on tilaa ottaa pari miljoonaa, mutta tilaa ei ole yhdellekään pakolaiselle. Selvästikin tilaa halutaan antaa vain tulijoille, joista Singapore itsekkäästi hyötyy.

Pakolaisleirejä Singapore ei suostu rahoittamaan ollenkaan, tänä vuonna tosin UNHCR:n tilasto näyttää, että Singapore on antanut 60 000 dollaria eli käytännössä ei mitään. Yleensä haulla ei näistä löydy sanalla "Singapore" mitään. Muutamana edellisenä vuotena Singapore on antanut muutaman kymmenen tuhannen dollarin lahjoituksen UNHCR:n budjettiin, esim. 50 000 dollaria vuonna 2015. YK:n minkään muun järjestön tai rahaston rahoitustilastoista Singapore-nimeä en sitten olekaan löytänyt. Mitä tahansa YK:n järjestöä tai rahastoa kun katsoo, niin Ruotsi ja muut Pohjoismaat, Alankomaat, Luksemburg, Saksa ja Britannia ovat kärjessä ja antavat kokoonsa nähden aivan liikaa. USA ja Japani antavat suurina talouksina suhteessa olemattomasti Pohjoismaihin nähden. Esim. https://cerf.un.org/

Samat lahjoittajien epäreilut taakanjakosuhteet pätevät, jos on esim. jokin maanjäristys, johon kerätään kansainvälistä apua. USA on aina alisuorittaja taloutensa kokoon verrattuna lahjoituksissa ja kehitysavussa.

Kreikka on rikkonut ilmastosopimusta ja on ainoa Annex II -osapuoli, joka ei ole antanut yhtään mitään Green Climate Fundille. Ilmastorikollinen Venäjä ja yleisesti Annex I -osapuolet eli kehittyneet teollisuusmaat, jotka saivat saastuttamisesta palkinnoksi ikuisen siirtymätalousaseman, eivät ole antaneet mitään tai hyvin vähän.

Kreikassa laitavasemmisto ja vihreät ovat vallassa, mutta silti Kreikka ei lahjoita yhtään mitään. Portugalin vasemmistohallituskaan ei halua antaa rahoja ulkomaille, Portugali on antanut Green Climate Fundille vain noin kaksi miljoonaa euroa. Kreikassa ja Portugalissa on aivan erilainen vasemmisto kuin Suomessa. Suomessa vasemmisto laittaa rahan lahjoittamisen ulkomaille suomalaisen köyhän edelle.

https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/siimes-kehitysmaararahat-ovat-pako...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Ja kaikki vääntö aivan turhaan. Hiilidioksidi ei aiheuta ilmastonmuutosta.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

No ei todellakaan turhaan. Kehitysmaat ovat neuvotteluissa vain rahastamassa Annex II -valtioita niin paljon kuin mahdollista ja kärkkymässä teknologiasiirtoja sekä automaattisia vahingonkorvauksia ilmastonmuutoksen muka aiheuttamista luonnonkatastrofeista.

Ilmastoneuvotteluissa raha eli tulonsiirrot on aina ykköskysymys. Mikään muu ei suurinta osaa kehitysmaista kiinnosta.

Israelissa, Etelä-Koreassa ja Singaporessa ym. voivat yritykset rauhallisin mielin investoida huipputeknologiaan, kun ei ole sitä riskiä, että teknologia tullaan varastamaan ja jakamaan ilman korvausta tai alle markkinahinnan kehitysmaille.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Singapore on niin pieni maa, asukkaitakin hätäisesti sama määrä kuin Suomessa, ettei sillä ole merkitystä hiilidioksidipäästöissä, toisin kuin Suomella.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Se, että valtio X on niin pieni tai että valtion X päästöt ovat niin pieni osuus maailman päästöistä, että niille ei kannata tehdä mitään, on aivan PASKA ARGUMENTTI. Jaetaan Kiina Singaporen ja Suomen kokoisiin tai pienempiin itsenäisiin valtiohin, niin Kiinan päästöjen ongelmallisuus poistuu. Vai mitä? Tai USA:n osavaltioiden päästöt ovat niin pieniä osuuksia kokonaisuudesta, ettei niille kannata tehdä mitään. Onko hyvä argumentti? Ei ole.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

Kauniit ja rohkeat -televisiosarjaa voi kuulemma (en ole itse koskaan katsonut) olla seuraamatta vuosia ja pysyä silti juonesta kärryillä. Ilmastoneuvotteluihin pätee sama. Asetelmat ja maiden tilanteet ja kannat pysyvät samoina realiteettien muutoksista riippumatta.

Kun siellä on ollut niitä kehitysmaiden ja kansalaisjärjestöjen ulosmarsseja neuvotteluista, koska Annex II ei ole siirtänyt tarpeeksi tuloja kaikille muille sopimusosapuolille, niin Annex II:n ulosmarssi ja ilmastorahoituksen ja itse kokoustenkin rahoituksen täydellinen lopettaminen olisivat paikallaan. Neuvotteluita ja rahoitusta suostuttaisiin jatkamaan vasta, kun päästäisiin yhteisymmärrykseen uuden mittariston rakentamisesta ja käyttöönotosta koskien sitä, mikä on kehitysmaa ja mikä ei. Kun kriteerit täyttyvät, maa siirtyisi automaattisesti kehittyneeksi valtioksi. Monilla ne ovat jo täyttyneet kauan sitten.

Olen puhunut tällaisen ulosmarssin puolesta siitä lähtien, kun ensimmäisen kerran seurasin ilmastokokousta. Mutta sellaista ei ole tulossa, koska nämä Annex II -valtiot ovat aika tarkalleen ne, joissa on kotimaista painetta tehdä ilmastonmuutokselle jotain ja edetä neuvotteluissa. Suurimmalta osalta maailman maita kotimaan äänestäjät, kansalaiset ja yleisö eivät vaadi omalta maaltaan ilmastotoimia. Vähät välittävät koko asiasta. Nämä "kansalaisjärjestöt" tulevat vain näistä Annex II -valtioista ja ovat vihervasemmiston hallussa. Pohjois- ja Länsi-Euroopassa nämä "kansalaisjärjestöt" ovat usein vieläpä julkisen rahoituksen varassa enimmäkseen toimivia. Sitten ne käyttävät nämä rahat omaa maataan vastaan toimien ilmastokokouksissa. Kepankin kansalaisjärjestöt ovat enimmäkseen suomalaisten veronmaksajien rahoituksesta riippuvaisia. Tuli paljon irtisanomisia, kun kansalaisjärjestöiltä leikattiin Suomessa rahoitusta. Olisi pitänyt/pitäisi leikata niiden tuki nollaan.

Alussa mainitsen OECD:stä, koska nimenomaan OECD:n vuoden 1990 jäsenmaat otettiin Annex II -osapuoliksi, ei muita. (Esim. Monako unohtui) Singapore olisi Annex II -valtio, jos se olisi hakenut OECD:n jäsenyyttä 1980-luvulla silloin, kun sitä kehotettiin hakemaan jäsenyyttä ja se täytti taloudellisen kehityksen kriteerit. Mutta Singapore toimi kannaltaan erittäin viisaasti, ei alkanut "rikkaaksi maaksi" ja on sen takia rikastunut tuonkin jälkeen päätähuimaavaa vauhtia, koska mitään esteitä talouskasvulle kehitysmaissa YK:n ympäristösopimukset eivät salli.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

OECD:hen on otettu tuon jälkeen uusia jäsenmaita, ensimmäisenä Meksiko 1994, joka aloitti sen, että OECD:ssä olisi vain noita kehittyneitä "high-income" valtioita, ei enää päde. Meksikokaan ei ole noiden 81:n maan joukossa, jotka ovat korkeimmassa tuloluokassa. Joten OECD:n jäsenyys ei ole enää sellainen, että varmistaisi valtion korkeatuloisuuden. Joten uudet OECD:n jäsenmaat voivat perustella, että ei se OECD-jäsenyys enää merkitse mitään. Miksi Meksiko piti ottaa jäseneksi 1994?

Tšiile liittyi OECD:hen toukokuussa 2010, haki jäsenyyttä marraskuussa 2003. Tšiile jäi silti ja on edelleen vuoden 2018 lopussa jäsen G77:ssä, mikä oli/on ennenkuulumatonta OECD:n jäsenmaalle. Katso itse: http://www.g77.org/doc/members.html

Tšiilen INDC:n lukeminen oli raivostuttavaa vuonna 2015, kun se sen jätti. Siellä oli oikein hienot kansilehdet Tšiilen vaatimuksille muilta OECD-mailta Tšiilen ilmastotoimien ja -sopeutumisen rahoituksesta, teknologian Tšiilelle antamisesta, kaikesta, mihin ilmastosopimus kehitysmaat oikeuttaa. INDC oli vain espanjaksi, joten en lukenut sitä kunnolla.

Tšiilen kanssa samalla tasolla oleva Uruguai raivostutti minua, kun se liittyi ja annettiin liittyä OECD:n kehitysmaille tarkoitettuun "kehityskeskukseen" vuoden 2015 lokakuun lopussa eli juuri ennen Pariisin tulonsiirtoneuvotteluja. Siis Tšiile OECD:n jäsenmaa, mutta Uruguain annetaan puuhata tuollaista.

http://www.oecd.org/countries/uruguay/uruguay-acce...

EU:n komission eli EU:n yhteinen kehitysapu lopetettiin Uruguaihin, koska "Due to its economic performance, Uruguay is considered as a "graduated" country and therefore it is not eligible for bilateral cooperation under the financial exercise 2014-2020."

http://www.g77.org/doc/members.html

G77-ryhmästä kannattaa bongata muitakin, esim. Uruguai, Singapore, Katar, Tšiile, Oman, Panama, Argentiina, YAE, Saudi-Arabia, Bahrain ja Bahama. KAIKKI NÄMÄ OVAT NOITA MAAILMANPANKIN MÄÄRITTELEMIÄ MAAILMAN KAIKISTA RIKKAIMPIA VALTIOITA ELI NOIDEN 81:N MAAN JOUKOSSA. NÄMÄ MÄÄRITELLÄÄN SIIS VIRALLISESTI OSAKSI KEHITTYNYTTÄ MAAILMAA EIKÄ NIILLÄ OLE OIKEUTTA KEHITYSPANKKIEN APUUN JA OECD:N SÄÄNTÖJEN MUKAAN NIIHIN ANNETTU APU EI TÄYTÄ ODA:N KRITEEREJÄ, KOSKA NÄMÄ KYSEISET MAAT EIVÄT OLE KEHITYSMAITA. SILTI YK:SSA JA YK:N YMPÄRISTÖ- JA MUISSA SOPIMUKSISSA NÄMÄ OVAT KEHITYSMAITA, ESIM. UNFCCC.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/komme...

"Jos kymmenen prosenttia maailman rikkaimmista ihmisistä puolittaisi päästönsä, voisimme estää maapallon lämpenemisen yli haitallisen kahden asteen rajan."

Eihän tuo virke voi mitenkään pitää paikkansa. Vaikka kaikki maailman ihmiset puolittaisivat päästönsä, ei se riittäisi mihinkään, koska nettopäästöt pitää lopettaa. Ja kun ihmisten määrä maailmassa tulee kaksinkertaistumaan, niin kaikkien ihmisten päästöjen puolituksesta huolimatta ihmiskunnan päästöt olisivat sitten taas entisellään.

EEVA LEHTIMÄKI kirjoittaa tuollaista kertomatta lähdettään uskomattomalle väitteelle.

Käyttäjän rikukivela kuva
Riku Kivelä

https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&so...

Puhetta ei löydy enää kuin PDF-tiedostona.

The Shape of a New International
Climate Agreement

Todd D. Stern
United States Special Envoy for Climate Change

22 October 2013

"the world is now emitting as much every
decade as all the cumulative emissions that occurred before 1970"

Puhe siis pidetty 22. lokakuuta 2013. Sen jälkeen maailman päästöt ovat edelleen kasvaneet. Tässä siis lähde blogitekstin väitteelle. Todd D. Sternillä voi olettaa olevan oikeat tiedot.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset